Kotiseututalolla 3.6. avautuva alkukesän Aikaikkunoita Padasjoelle –näyttely pitää sisällään useita ainutlaatuisia yksityiskohtia Padasjoen eriskummallisesta historiasta. Yksi osio on harvinaisen hieno kokoelma vanhoja tykkimyssyjä.
– Kansallispukuryhmän opettaja Sari Sallila kertoi, että kyllä se aika erikoista on, että yhdeltä paikkakunnalta on saatu talteen näin monta tykkimyssyä. Iitistä on myös monta myssyä talletettu, mutta sillä seudulla on asunut myssymaakareita eli niitä, jotka elantonsa ovat sillä hommalla tienanneet, sanoo Hannele Mattila, joka kertoo 100 vuotta täyttävästä Padasjoen kansallispuvusta näyttelyn kutsuvierasavajaisissa.
– Hän myös arveli, että Padasjoella on ehkä ollut siihen aikaan varakasta väkeä, sillä tykkimyssyt ovat olleet kalliita ja vain harvoille mahdollisia hankkia.

Ryhmille toukokuun
Yleisölle näyttely avautuu 3.6. Toukokuu on varattu koululaisten ja muiden ryhmien vierailuille.

Esille on asetettu Padasjoen naisten ja tytön kansallispuvut 100 vuoden takaa. Niihin liittyen on vitriinissä 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevia kansallispuvun päähineitä, joista Padasjoki-Seuran hallussa olevat ovat olleet Makasiinimuseolla – tosin eivät sielläkään siis yleisön nähtävillä. Padasjoen Nuorisoseuran omistamat vanhat tykkimyssyt eivät ole koskaan aiemmin olleet nähtävillä.
1800-luvun lopun kansallisuusaate synnytti kansallispuvut. Nuorisoseurat olivat aktiivisia kansallispukujen tilaajia ja käyttäjiä, niin myös Padasjoella. Padasjoen Nuorisoseura keräsi merkittävän kotiseutukokoelman, josta näyttelyssä esillä on sukkia, tumppuja ja muita tekstiilejä. Hannele Mattila on koonnut satavuotiaasta Padasjoen kansallispuvusta kuvakirjan, joka on tutustuttavissa näyttelyssä. Uusikin kuvakirja julkistetaan avajaisissa.
Ruispuuro kopan valmistusaineena
Tykkimyssyn koppa valmistettiin ruispuurosta ja paperista. Koppia on erimallisia ja -kokoisia, mutta kaikissa on kova kupu ja muodon antavia laskoksia. Päällikerros on silkkikangasta ja siinä voi olla kirjontaa.
Tykki (ruotsin sanasta stycke) on myssyn pitsiosa. Sitä ei ommella kiinni myssyyn, vaan se tärkätään muotoon ja puetaan myssyn etureunan alle.
Tykkimyssy syrjäytti kansanpukujen kanssa aiemmin käytetyt tanun ja hunnun. Tykkimyssyä käytettiin 1800-luvun puoliväliin saakka. Myssyt olivat aikanaan aviosäädyssä olevien naisten päähineitä, tytöt käyttivät silkkinauhaa.



