Padasjoen Kehitys Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 23.6. kehitysyhtiö asetettiin selvitystilaan. Yhtiön lakkauttamisesta päätti viime viikolla kokoontunut kunnanhallitus. Jaakko Nevanlinnan visiossa sataman parkkipaikalle nousisi chalets-tyyppinen hotelli.
Padasjoen Kehitys Oy perustettiin vuonna 2000, mutta toiminta alkoi varsinaisesti 2002. Toiminta-ajatus ja rooli yrityskentässä on muuttunut maailmantilanteen myötä.
– Alkuvaiheessa ajatuksena oli, että yhtiön myöntämällä riskirahoituksella pystytään tekemään sukupolvenvaihdoksia, tukemaan yritysten kasvua ja hakemaan Padasjoelle uusia yrityksiä, sanoo kehitysyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jaakko Nevanlinna.
– Perusajatus on ollut hyvä: yrittäjä rahoittaa osansa, pankki osansa ja kehitysyhtiö on pienin rahoittaja. Pankkiin päin se on ollut tae siitä, että yrityksestä huolehditaan.
Yhtiö on saanut olla todistamassa muutamaa menestystarinaa. Se on rahoittanut noin 15 yritystä ja tehnyt lisäksi monenlaista kehittämistyötä.
– Näiden vuosien aikana on saanut tutustua moniin todella mielenkiintoisiin ja hyviin yrittäjiin. Pakko todeta, että vähän on haitannut se, että tämä on ollut vapaaehtoistyötä oman työn ohella ja toimitusjohtajakin on kunnan virkamies, jolla on paljon muitakin tehtäviä.
Toimitusjohtaja on kunnan entinen kehityspäällikkö Petri Jalkanen. Hallituksessa ovat Nevanlinnan kanssa istuneet jo muutaman vuoden Pekka Salonen ja Ilkka Mertsalmi.
– Ihan liian kauan olen ollut hallituksen puheenjohtajana. Kukaan ei ole huomannut antaa potkuja, ennen kuin nyt, hymyilee Nevanlinna.
Kunnanjohtajia ei kiinnostanut
Yhteistyö kunnan kanssa tyrehtyi Heikki Jaakkolan jätettyä kunnanjohtajuuden. Nevanlinna myöntää olevansa pettynyt.
– Täytyy antaa tunnustus Heikki Jaakkolalle, joka kunnanjohtajana ollessaan istui kehitysyhtiön hallituksessa. Yhteydenpito pelasi molempiin suuntiin. Sen jälkeen Padasjoella on ollut 3 kunnanjohtajaa aika lyhytaikaisilla posteilla, eikä kukaan heistä ole halunnut tulla hallitukseen saati edes ulkopuolisena mukaan kokouksiin. Yritystoiminta on kuitenkin kunnan perusedellytys.
Yhteistyötä olisi tarvittu etenkin 2020-luvulla, jolloin yhtiön fokus on muuttanut muotoaan. Riskirahoittajasta on sukeutunut enemmänkin yritysten sparraaja.
– Tämä on valitettavasti jäänyt kunnalle aivan epäselväksi, eivätkä päättäjät ole olleet selvillä nykymuotoisen kehitysyhtiön toiminnasta. Olisimme mieluusti menneet esittelemään suunnitelmamme kunnanhallitukselle tai vaikka valtuustoseminaariin.
Yhtiön hallitus laati menestyneistä kehitysyhtiöistä mallia ottaen suunnitelman, joka olisi laajentanut kehitysyhtiön toimintaa. Ehdotuksen mukaan yhtiölle olisi kuulunut tulevaisuudessa koko elinvoimatyö ja yrityskentän kehittäminen sekä kunnan teollisuuskiinteistöt.
Kotipesä ensin kuntoon
Kehitysyhtiön lopettaminen nyt, kun yrityksillä on isoja haasteita, on Nevanlinnan mielestä väärä päätös. Ladecin työtä tarvitaan jatkossakin, samoin yhteistyötä naapurikuntien kanssa.
– Toki ensin meillä pitää olla kotipesä kunnossa. Padasjokikin pysyy elävänä yritysten kautta, ei kouluja rakentamalla.
Nevanlinna näkee Padasjoella hirveästi mahdollisuuksia. Ykköskohteena on Laivaranta, joka on mennyt hotellihankkeiden osalta ihan pieleen. Nevanlinnan visiossa sataman parkkipaikalle nousisi 50–70 huoneen chalets-tyyppinen hotelli.
– Tarvitaan ympärivuotista asumista. Kunta blokkasi kehitysyhtiön työn hotellihankkeesta, mutta sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään. Nyt pitäisi olla aktiivinen, ei investointeja tehdä rajattomasti ja ne menee aktiivisiin kuntiin.
Palvelutarjonnan ei tarvitse olla mitenkään mittavaa. Ollessaan hallitustyössä Lapissa Nevanlinna huomasi, miten vähän matkailijat vaativat. He nauttivat luonnosta ja hiljaisuudesta.
Padasjoki tarvitsee jatkossakin kehitysyhtiön, mutta kunnan pitää Nevanlinnan mukaan olla paljon aktiivisempi. Kehitysyhtiön lopettaminen ei myöskään ole mikään läpihuutojuttu, sillä velkasuhteita ei ole helppo siirtää, eikä niitä voi sanoa irti.
– Miettisin vielä lopettamista kaksi kertaa, tämä on kunnan kannalta niin iso asia. Selvitystilaahan voi jatkaa pitkäänkin. Laittaisin yhtiöön kaikki kunnan yritysasiat ja yhtiölle kokoaikaisen toimitusjohtajan ja hyvän hallituksen. Menestyneillä kunnilla on kaikilla kehitysyhtiö.
