Padasjoen suurin yhteisöveronmaksaja on metsäyhtiö Aarnon Puun Metsät Oy ja kakkonen on Sipilän yhteismetsä. Viime vuoden ykkönen, kalustetehdas Pamel Oy löytyy nyt sijalta kolme.
Padasjoen yhteisöverokärjessä on Aarnon Puun Metsät Oy, jonka verotettava tulo oli viime vuonna 327 813 € ja verot yhteensä 66 675 €. Yhtiö oli viime vuonna Padasjoen verolistauksessa viides.
Perheyrityksen toimitusjohtaja ja ainoa työntekijä Jussi Luukko toteaa yhtiön tehneen puukauppaa aivan normaalisti etukäteen tehtyjen suunnitelmien mukaan. Ykkössija ei siis selity sillä, että puuta olisi pistetty nurin tavallista reilummin.
– Joka vuosi on koetettu myydä tasaisesti, sanoo Luukko.
Hyvää tulosta selittää osaltaan se, että yhtiön metsäpinta-ala on jälleen kasvanut. Vuonna 2025 lisämaata hankittiin viitisenkymmentä hehtaaria, yhteensä metsiä yhtiöllä on noin 850 ha. Pääosa metsistä on Padasjoella, muutamia metsätiloja on myös Kuhmoisissa ja Hämeenlinnan puolella.
Metsätiloja on tälläkin hetkellä myynnissä Padasjoella, mutta ei ne eivät sovi Aarnon Puulle, joka koettaa pitää metsänsä optimaalisen ikäisenä. Tavoitteena on, että eri-ikäistä metsää aina 1-vuotiaasta 80-vuotiaaseen olisi saman verran, jolloin tuloja ja menoja on vuosittain suunnilleen saman verran.
Juho Kustaa Luukko perusti Aarnon Puun vuonna 1920. Osakeyhtiöksi se muutettiin vuonna 1950. Osakkaita on kymmeniä.
Yhteismetsä nousi 10. sijalta toiseksi
Sipilän yhteismetsä oli viime vuonna 10. suurin veronmaksaja Padasjoella, mutta ponnahti nyt kuntalistauksen kakkoseksi. Vuonna 2015 perustetussa yhteismetsässä on 240 hehtaaria. 204 785 euron tuloistaan se maksoi veroja viime vuonna yhteensä 54 268 €.
– Puun hinta on ollut aiempaa korkeammalla tasolla. Ollaan myyty silloin, kun hinta on ollut kohdillaan, kommentoi puheenjohtaja Jarmo Rajala.
Kalustetehdas yhä kärkisijoilla
Pamel Oy, joka viime vuonna oli Padasjoen suurin yhteisöveron maksaja, löytyy nyt sijalta 3. Veroja se maksoi 53 852 euroa 264 802 euron tuloistaan.
– Vuosi 2025 oli meillä liikevaihdon osalta jonkun verran edellisvuotta heikompi. Vuoteen ei osunut juurikaan suurempia projekteja, ja yleinen markkinatilanne näkyi myös asiakkaissamme. Osa yrityksistä lopetti toimintansa tai ajautui konkurssiin. Tästä aiheutui meille myös jonkin verran luottotappioita, sanoo toimitusjohtaja Ari Rantanen.
– Tilanteeseen nähden vuotta voi kuitenkin pitää tyydyttävänä. Toimialalla on ollut jo useamman vuoden haastavaa, ja meille tärkeä vahvuus on laaja pääosin pienemmistä toimijoista koostuva asiakaskunta. Sen ansiosta tilausvirta ei ole riippuvainen muutamasta suuresta asiakkaasta tai yksittäisestä isosta projektista, vaan saamme tasaisesti pienempiä tilauksia laajalta asiakaskunnalta. Vuonna 2025 teimme myös muutamia pienempiä koneinvestointeja tuotantoon.
Tämä vuosi on ollut hieman viime vuotta vilkkaampi. Rakentamisen ja remontoinnin piristymisestä on nähtävissä jonkin verran merkkejä, mutta mitään voimakasta nousua ei vielä ainakaan Pamelin näkökulmasta ole tapahtunut.
– Toimitilojen osalta meillä on tällä hetkellä muutamia vaihtoehtoja selvityksessä ja asiat etenevät hiljalleen. Yksi kasvun haasteista on osaavan työvoiman saatavuus. Ammattilaisten rekrytointi on ollut vaikeaa, mikä osaltaan rajoittaa mahdollisuuksia kasvattaa toimintaa.
Polttoaineen hinnankorotukset syövät tulosta
Neljäntenä listalla on Hämeen Moreenijaloste Oy, joka on perinteisesti ollut padasjokelaislistalla kärkikymmenikössä. 199 464 euron verotettavasta tulosta veroja kertyi yhteensä 40 556 €.
Toimitusjohtaja Lauri Mertsalmi kertoo polttoaineen hinnannousun vaikuttavan tulokseen.
– Sehän se on meillä suurin menoerä. Polttoöljykin on noussut yli 50 senttiä puolessa vuodessa.
Parhaillaan Mertsalmen murskausasema on Heinolassa.
Viidentenä on Padasjoen Energia Oy, jonka 175 672 € verotettavasta tulosta veroja maksettiin yhteensä 35 714 €.
Kuudentena listalla on Mertsa-laitureistaan tunnettu Osmo Rajala Oy (verot 25 485 €, tulot 125 404 €), seitsemäntenä Padasjoen Leipomo Oy (24 256 €, 119 366 €), kahdeksantena Eltrotec Oy (23 804 €, 117 145 €), yhdeksäntenä Ohjaustalo PLS Oy (20 501 €, 100 913 €) ja kymmenentenä Maanrakennus Pekka Ahonen Oy (19 690 €, 96 931 €).
Verolistauksen kärkipäässä ovat myös Puulon Oy, Longan Yhteismetsä, Markku Engberg Oy, Padasjoki Chrome Plating Oy, Multatöyryn yhteismetsä ja Lomilla Oy, joka on Padasjoen satamayrittäjien, Poolon ja Millan yritys. Palas-ravintola ja muu satamatoiminta tuotti verotettavaa tuloa 64 768 €, josta veroja kertyi yhteensä 13 145 €.
Uusi tulokas veronmaksajalistalla on Björken yhteismetsä, joka on perustettu vuonna 2023. Metsää sillä on 247 hehtaaria.
20 parhaan joukkoon mahtuvat vielä Korpikuljetus Oy, Jaakkolan yhteismetsä ja Padasjoen Auto- ja Konekorjaamo Oy. Sijoilta 21–30 löytyvät Padasrauta Oy, arkTaipale oy, Mikko A Peltomäki Oy, PK-Energy Oy, Päijät-Hämeen Putkimiehet Oy, Saltex Infra Oy, Padasjoen Louhinta ja Metallityö Oy, Arbour Finland Oy, Lobestia Oy ja Kiinteistö Oy Enmark.
Padasjoella on 40 yritystä, jotka maksoivat yhteisöveroa 5000 euroa tai yli.