Padasjoen seurakuntavaaliehdokkaat ja paikallislehti päättivät yhdessä järjestää oman vaalipaneelin heti sen jälkeen, kun edellissunnuntaina 1.11. pidetty paneeli meni mynkään ennen kaikkea äänentoiston takia. Tuolloin ei ehdokkaille myöskään annettu tilaisuutta esitellä itseään. Ja mikä tärkeintä, nyt myös yleisölle annettiin suunvuoro. Keskustelu olikin ilahduttavan vilkasta.
Kaikille seitsemälle padasjokelaisehdokkaalle annettiin mahdollisuus esittäytyä sunnuntai-iltana 8.11. Kotiseututalolla järjestetyssä vaalipaneelissa. Vain yksi oli joukosta poissa: Antti Räsänen oli etukäteen ilmoittanut joutuneensa sairaalaan tutkimuksiin ja olevansa sen vuoksi estynyt.
Kovin nuoria ei vaaleissa ehdolla ole tälläkään kertaa, mutta Padasjoen valtuutettujen keski-ikä kuitenkin alenee, kun vanhimmat valtuutetut eivät enää asettuneet ehdolle. Aiemmin lähes kaikki padasjokelaisehdokkaat ovat päässeet valtuustoon, ja kun luottamustehtäviä on myös mm. oman kappeliseurakunnan johtokunnassa, on koko ehdokasryhmä varmasti tekemässä padasjokelaisia koskevia päätöksiä tulevalla kaudella.
– Kirkollisvaalit on tulossa, niihin tulevat valtuutetut pääsevät vaikuttamaan, mainitsi Essi Nieminen.
Janne Rajala kertoi halunneensa lähteä ehdolle selvittääkseen, onko seurakunnallinen päätöksenteko ”yhtä sairasta kuin kunnallispolitiikka”.
– Lestadiolaisperheen poikana arvot on aika syvällä sydämessä. Perkele on myös päässyt liialle vallalle luterilaisessa kirkossa.
Pekka Valtonen oli metsänhoidonneuvojana toimiessaan hoitanut Padasjoen seurakunnan metsiä noin 15 vuoden ajan.
Mira Vilkmanilla on 20 vuotta kokemusta kunnan päätöksenteosta. Viime vuodet hän on ollut myös hyvinvointialueen ja seurakunnan luottamustoimissa.
– On ehtinyt muodostua aika kattava kokonaiskuva alueesta.
Paikallistuntemusta kirkkovaltuustoon
Lämmittelynä otettiin ensin muutama Kyllä vai ei –kysymys. Eroavaisuuksia saatiin heti aikaan, kun kysyttiin samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä. Kysyttiin myös mm. tuoreesta päätöksestä, jonka mukaan kastettava lapsi ei tarvitse välttämättä yhtään kummia ja tulisiko rippikoulun olla osallistujille täysin maksuton perheen tulotasosta riippumatta. Kaikkien mielestä olisi hyvä ajatus luopua seurakuntavaaleissa poliittisista valitsijayhdistyksistä ja siirtyä avoimiin henkilövaaleihin.
– Miten varmistat, että padasjokelaisten ääni kuuluu ja myös painaa Hollolan kirkkovaltuustossa, kysyi paneelia vetänyt Jaana Tanner.
Elina Lindin tavoin muutkin olivat sitä mieltä, että parhaiten asian varmistavat äänestäjät:
– Mitä enemmän saamme ehdokkaita läpi, sitä paremmin äänemme kuuluu.
Nieminen otti esiin ryhmäneuvottelut ja neuvostotyöskentelyn.
– Tällä hetkellä kirkkoneuvostossa on vain yksi Padasjoelta, tähän kaivattaisiin tasapuolisuutta.
Seurakuntaelämään oltiin tyytyväisiä
Kun kysyttiin Padasjoen seurakuntaelämästä, kävi ilmi, että siitä vallitsi yleinen tyytyväisyys. Pienellä paikkakunnalla toimintaa on monipuolisesti, vaikka minimillä mennäänkin.
– Jumalanpalvelus on se ykkösjuttu ja se toimii kyllä. Jumalanpalvelustyöryhmässä maallikotkin saavat tuotua toiveitaan esille, totesi Nieminen.
Vilkman penäsi lisää avoimuutta seurakuntahallintoon ja sitä, että kirkko olisi helposti lähestyttävämpi.
– Musiikki voisi tuoda nuoria kirkkoon.
Eero Karevaara oli huomannut, että jos jumalanpalveluksessa on kuoro laulamassa, kirkossa on selvästi enemmän väkeä kuin tavallisena sunnuntaina.
Lind otti nuorten lisäksi esille perheet: miten heitä saisi tuettua?
– Jos jotakin pitää karsia, katsotaan onko päällekkäisyyksiä, hallinnosta tai tiloista, listasi Vilkman.
Pappilan korjaus oli kaikkien mielestä ehdottomasti oikea ratkaisu. 200-vuotiaan talon kunnostus nähtiin myös kulttuuritekona. Uudistetut monitoimiset tilat tarjoavat sekä työhuoneet että kokoontumistilat.
– Pappilalla on pitkät perinteet Padasjoella. Se oli oikea ratkaisu myös paikallisen identiteetin kannalta, arvioi Lind.
Nieminen muistutti seurakuntalaiskyselystä, jossa enemmistö oli Pappilan eikä uudisrakennuksen kannalla.
– Oli iso teko, että se säilyi Padasjoella. Mätä seurakuntatalo jouti hyvin pois käytöstä, sanoi Rajala.
Karevaara huomautti, että Särsjärven leirikeskuksen myynti Esikoiset ry:lle oli loistava ratkaisu.
– Siellä oli niin paljon saneerattavaa, jonka he pystyvät talkoovoimin tekemään.
Lind totesi, että leirikeskuksen myynti oli win win -tilanne. Rajalan mielestä Särsjärvi on nyt oikeissa käsissä:
– Siellä tehdään parhaallaan toista kulttuuritekoa.
Nieminen nosti esille kiinteistöihin liittyvän ongelman:
– Esteettömyyteen pitäisi enemmän kiinnittää huomiota. Esimerkiksi siunauskappelissa siihen ei ole puututtu.
Yleisöstä tuli toive, ettei päästettäisi partiota pois seurakunnan piiristä. Tästä virisi vilkas keskustelu ja kuultiin omakohtaista kokemusta siitä, miten valatilaisuutta ei enää järjestetä kirkossa, vaan partiokämpällä ja Padaspartiosta oli perusteltu tätä sillä, että toiminta on uskontovapaata nykyään. Kaikkialla toiminta ei kuulemma kuitenkaan ole erkaantunut seurakunnasta.
Talousvaltaa lisää
– Jos kappeliseurakunta esittää jotain kirkkovaltuustolle, niin oletteko kaikki sen takana, kysyttiin yleisöstä.
– Näin ei ole ollut kuluvalla valtuustokaudella.
Rajalan mukaan kaikkien pitää olla yhtenä rintamana, ”eikä ruveta rönsyilemään”.
– Talousvaltaa ei tällä hetkellä ole ollenkaan ja se on väärin.
Lindin mielestä seurakunnalla on muutenkin liikaa yhdenmukaistamispainetta.
– Tasa-arvoisuutta ei ole se, että laitetaan kaikille samankokoiset kengät jalan koosta riippumatta. Pitäisi sallia omaleimaisuutta ja paikallisia perinteitä.
Kysyttiin yhteistyöstä Kuhmoisten kanssa.
– Tuli paha olo, kun tajusin että Padasjoki liittyi ehdoitta Hollolan seurakuntaan, kun taas kuhmoislaiset älysivät korvamerkitä itselleen mahtavia asioita, kommentoi Rajala.
Vilkman näki yhteistyömahdollisuuksia ennen kaikkea tapahtumissa ja koulutuksissa. Nieminen puolestaan tunnustautui pessimistiksi:
– Työntekijöillähän on yhteisiä tiimejä, mutta jos ollaan järjestetty seurakuntalaisille yhteisesti tilaisuuksia tai retkiä, niin hirveän vähän on lähdetty muualle.
Yhteistyöhalua nakertaa sekin, että kuhmoislaiset yrittivät tyrmätä Padasjoen Pappilan saneerauksen.
Keskustelua herätti myös se, mitä ehdokkaat haluaisivat seurakuntakodin tontille. Alustavasti on puhuttu siitä, että tontille sopisi vanhusten palveluyksikkö. Panelisteista osa oli sen kannalla, että paikka vuokrataan ja osa taas kannatti myymistä.
Hautausmaalle lisävaloa
Hautausmaa kirvoitti vilkkaan sananvaihdon. Tuhkien sirottelualueesta on puhuttu pitkään, mutta sitä ei ainakaan toistaiseksi ole Padasjoelle saatu.
– Hautaustoimihan on iso kysymys tällä hetkellä kirkollisesti, huomautti Lind.
Omaisilta on tullut kirkkovaltuutetuille palautetta siitä, että hautoihin halutaan kivikehykset takaisin. Lyhtyjen siirtely on pahoittanut monen mielen.
Lumenauraus on jokavuotinen valituksenaihe. Keskustelussa todettiin, että aurausasia voitaisiin ennakoida, kun tiedossa kuitenkin on, että jouluna haudoilla käy satoja ihmisiä. Soritukseen toivottiin tehostusta ja valaistusta uusiksi.
Hautausmaatoimiston remontin on määrä alkaa lähiaikoina. Yleisöstä toivottiin soraa autojen alaparkkipaikalle, se on kovin kuoppainen ja kurainen.
Tiedotukseen lisärahaa
– Mainostaminen ja tiedonkulku on tärkeätä. Oletteko sitä mieltä, että Padasjoen Sanomien ilmoitteluun voisi laittaa enemmän rahaa, kysyttiin yleisöstä.
Panelistit huomioivat myös sen, että Padasjoen Sanomat tekee paljon seurakuntaa koskevia juttuja, myös puffausmielessä.
Lopuksi puhuttiin vielä siitä, miksi Padasjoella on vähemmän työntekijöitä kuin pienemmässä Kuhmoisissa, ja miksi vapaaehtoiset pyörittävät monia säännöllisiäkin toimintoja. Kinkereitä toivottiin takaisin ja kyläkirkkoja kiiteltiin.
Lind toivoi padasjokelaisten löytävän myös rikkautta siitä, että ollaan osa isoa kokonaisuutta.
– Tähän asti on jouduttu aika paljon miettimään sitä, mikä on huonommin kuin ennen.
Nieminen haluaa muutosta johtosääntöön. Haasteena on se, että kappalaisella on vain koordinointioikeus alueellaan.
– Helpottaisi varmasti kaikkia, jos kappalaisella olisi valtaa hallita oman alueensa työntekijöitä. Myös johtokunnan pitäisi saada enemmän päätäntävaltaa.