Padasjoen kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion ensi vuodelle ja taloussuunnitelman vuosille 2028–29 ilman muutoksia.
Valtuustosalin yleisölehteri oli poikkeuksellisen täynnä maanantaina 9.11., kun talousarviokokousta kuuntelemaan oli paikan päälle tullut Padasjoen lukion kakkosluokka ja joukko kunnan johtavia viranhaltijoita.
Varsinaista keskustelua ei valtuuston kokouksessa syntynyt, mutta puheenjohtaja Heikki Jaakkola avasi tapansa mukaan taustoja useammassakin pykälässä ja kunnanjohtaja Petri Härkönen tiivisti valtuustoinfossa pitämänsä talousarvioalustuksen:
– Kunnan talous säilyy taloussuunnitelman mukaan aavistuksen verran positiivisena, mutta on kovin herkkä muutoksille, eikä kestä juurikaan menolisäyksiä. Toisaalta on myös isoja epävarmuustekijöitä, liittyen ennen kaikkea verotulo- ja valtionosuuskertymiin.
Härkösen mukaan suuri haaste on se, että vaikka talous onkin juuri ja juuri plussan puolella, investointipaine on poikkeuksellisen kova. Taloussuunnitelmassa on vielä Padasjoen Polku -hankkeen koulukulut, jotka toteutuessaan johtaisivat kunnan nopeaan velkaantumiseen. Asiaa valmistellaan uudelleen sen jälkeen, kun kunnanhallitus päätti, ettei hanketta laiteta tarjouskilpailuun.
– Ratkaisut tehdään myöhemmin. Tällä hetkellä valmistellaan kahta eri vaihtoehtoa: toinen on Kullasvuori ja sen uudelleentarkastelu, ja toinen nykyisen rakennuskannan tarvitsemat korjaustoimenpiteet.
Jaakkola mainitsi talousarviopumaskaa selatessaan, että vuonna 2022 työvoimaa oli Padasjoella 1073 ja nyt syyskuussa 977. Lyhyessä ajassa työvoimasta on huvennut sata henkeä, mikä on merkittävä määrä.
– Positiivista on sen sijaan työttömyysasteen kohentuminen. Työllisyyden hoitoon on kuitenkin mennyt lähes 700 000 euroa.
Kunnanjohtaja kiitteli, että Padasjoella on ilmeisen hyvin pystytty pitkäaikaistyöttömyyttä hoitamaan.
Talousarviomuutoksia
Talousarviomuutoksia tehtiin sekä tekniseen toimen että yleishallinnon tämän vuoden budjettiin. Vuosi sitten kunta sai huomautuksen siitä, että tiedossa olevia muutoksia ei oltu tuotu muutoskäsittelyyn.
Investoinnit eivät ole toteutuneet suunnitellusti. Isoimpia muutoksia on se, että Kuntalan kattoa ei valtuuston päätöksellä korjattukaan. Talousarviota vuodelle 2026 muutettiin niin, että Kuntalaan varatusta 565 000 eurosta käytettiin 15 000, sataman 460 tuhannesta 260 tuhatta ja Padasjoen Polku -hankkeen 200 tuhannesta käytettiin puolet. Sataman saunan kymppitonni poistettiin, tänäkään vuonna sen osalta ei tapahtunut mitään. Kalasatamaan oli talousarviossa nolla euroa, mutta tälle vuodelle tuloutui hankerahaa 93 830 euroa.
Yleishallinnossa oli varattu 150 tuhatta elinkeinotoiminnan kehittämiseen, mutta koko summa jäi käyttämättä. Tuloverokertymää on nostettu 143 000 eurolla runsaaseen 4,2 miljoonaan, kun taas kiinteistöverotuottoa on alennettu 41 000 eurolla 1,7 miljoonaan. Yhteisöveron tuotto-osuus oli talousarviossa 884 000, jota nyt korjattiin 138 000 euroa ylöspäin. Yhteisöveroja on tulossa kunnalle siis 1 022 000 euroa.
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet jäivät runsaat 26 000 euroa arvioidusta ja lopullinen summa on miinusta 153 404 euroa. Osinkotuotot ja osuuspääoman korot jäivät alle puoleen arvioidusta: talousarvion 209 000 euroa romahti 116 000 eurolla 94 000 euroon.
Tuloveroprosentiksi vuodelle 2027 päätettiin kunnanhallituksen esityksen mukaisesti sama kuin nyt eli 8,4. Myös kiinteistöveroprosentit pysyivät entisellään. Yleinen kiinteistöveroprosentti (rakennukset) on 0,93, yleinen kiinteistöveroprosentti (maapohja) 1,30, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,60, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,20 ja voimalaitokset 3,00. Yleishyödyllisen rakennuksen ja sen maapohjan veroprosentti on edelleen 0,00.
Sidonnaisuusilmoitukset merkittiin tietoon saatetuksi. Tarkastuslautakunta on aiemmin todennut, että sidonnaisuusrekisteri on ajan tasalla.
Aloite viranomaislaiturista
SDP, Vihreät ja Perussuomalaiset jätti yhteisen aloitteen Laivarannan viranomaislaiturin käytön turvaamiseksi. Viranomaislaituri on tarkoitettu poliisin, pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten vesikulkuneuvojen käyttöön.
– Laiturin käyttötarkoituksena on varmistaa viranomaisveneiden esteetön ja nopea käyttöön pääsy myös kiireellisissä hälytys- ja pelastustehtävissä, sanoi aloitteen esittänyt Mira Vilkman.
– Laiturilla on tällä hetkellä viranomaiskäyttöä osoittava kyltti. Tästä huolimatta laituria käytetään myös yksityisten veneiden kiinnittämiseen ja säilyttämiseen. Tällainen toiminta voi aiheuttaa merkittävää haittaa viranomaisten toiminnalle ja pahimmillaan viivästyttää kiireelliseen tehtävään lähtemistä. Myöskään parkkeerauskieltoa ei laiturin edessä ole.
Aloitteessa esitettiin, että laiturin yhteyteen on asennettava selkeä lisäopaste, jossa ilmoitetaan laiturin olevan varattu yksinomaan viranomaiskäyttöön.
Toinen aloite koski nuorisovaltuuston aloitteenteko-oikeutta. Nuorisovaltuustolla on ollut alusta asti aloiteoikeus ja se on kirjattu myös kunnan hallintosääntöön.
Hallituksen puheenjohtajaa onniteltiin
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Toivonen sai onnittelukukkaset maanantaisen valtuustokokouksen alkajaisiksi suoraan kunnanjohtaja Härkösen ojentamina. Onnittelupuheen piti kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Jaakkola.
– Aika kuluu ja vuodet kertyvät meille itse kullekin. Heikille on tullut pyöreitä täyteen, hän tulee vähän minua jäljessä, sanoi Jaakkola.
– Olet ollut monessa mukana ja todella tärkeä henkilö Padasjoella. Modetti, Kelossi, Pitokärki, mutta erityisesti pitopalvelu ovat sellaisia toimintoja, joita tosi paljon arvostetaan Padasjoella. Työuraa on kohta jo 50 vuotta.
Yksi elämän kohokohtia on lapsen syntyminen. Jaakkola otti puheessaan esiin poikkeuksellisen kohtelun, jonka Toivonen sai osakseen esikoisensa synnyttyä: pataljoonan verran varusmiehiä huusi hänelle ”Paljon onnea”.
– Harrastuksesi ovat olleet erikoisia, oikeastaan hengenvaarallisia: riippuliito ja sukeltaminen. Olet itse kertonut, että molemmissa on ollut tapauksia, joissa hengenlähtö on lähellä.
Vuonna 2012 käydyissä kuntavaaleissa Toivonen valittiin ensimmäistä kertaa Padasjoen valtuustoon. Luottamusura on ollut nousujohteinen:
– Nyt olet kunnanhallituksen puheenjohtaja, joka on merkittävin luottamustoimi kunnan luottamushallinnossa.
Jaakkola kiitti koko valtuuston puolesta Toivosta siitä työstä, mitä hän on yhteisten asioiden hoitamiseksi tehnyt ja toivotti hyvää jatkoa.
– Toivottavasti jaksat näissä kunnan asioissa puurtaa niin kuin tähänkin asti.