Arrakosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Särkiö oli mukana Suomen kylät ry:n järjestämässä Kyläsuunnittelu kylän kehittämisen perustana, miten ja mitä hyötyä – webinaarissa.
Arrakoski on yksi Padasjoen yhdeksästä aktiivisesta kyläyhdistyksestä. Kunnalla on ollut tapana kutsua kyläyhdistysten aktiiveja tapaamisiin 1–2 kertaa vuodessa.
– Kun vuoden 2024 lopun tapaamisessa kysyttiin, että haluaisivatko kaikki kylät lähteä yhdessä tekemään kyläsuunnitelmia, vastaanotto oli varovainen, sillä urakka tuntui hieman työltä. Seuraavan vuoden ensimmäisessä tapaamisessa kaikki kylät kuitenkin sitoutuivat tekemään kylä- sekä kyläturvallisuussuunnitelman.
Särkiön mukaan yhteinen päätös ja yhteinen tavoite kehitti kylien välistä yhteistyötä valtavasti.
– Kunta ei jättänyt kyliä yksin urakan kanssa. Kyläsuunnitelmien laatiminen alkoi laajalla asukaskyselyllä, jonka tulokset kunta analysoi jokaiselle kylälle erikseen. Kunnanjohtaja jalkautui kyläkierroksille tapaamaan asukkaita ja virittämään keskustelua ryhmätöiden avulla. Lisäksi kunta tarjosi kannusterahan sekä järjesti säännöllisiä tapaamisia.
– Kun pysähdyimme miettimään, missä kylämme on 10 vuoden päästä, herätti se aluksi huoltakin. Kun asioita lähdettiin työstämään yhdessä, syntyi toiveikkuus ja usko siihen, että meillä on jatkossakin kylällä asukkaita ja elämää. Halusimme tehdä suunnitelmat, jotka nimenomaan buustaavat elinvoimaa.
Arrakoskella suunnitelmatyöhön haluttiin osallistaa kaikki kyläläiset: erityisen tärkeänä pidettiin lasten ja nuorten ajatuksia. Suunnitelma sisältää neljä isoa kokonaisuutta, jonka alle kirjattiin konkreettisia asioita.
– Kylätalon seinälle laitoimme esille visuaalisen kyläsuunnitelman, joka toimii konkreettisena muistutuksena yhteisestä suunnasta.
Eri kylien aktiivit jatkavat ajatustenvaihtoa kylien yhteisessä Kyläkanava WhatsApp-ryhmässä.
– Suunnittelun aikana vahvistui ajatus, että kylät eivät ole kohteita, vaan ne ovat asujiensa näköisiä aktiivisia tekijöitä.