Aila Heinäjoki, joka on asunut 33 vuotta Neroskulmalla, kertoi Olkkarin yleisölle tiistaina 17.3. olevansa kotoisin Kärkölästä, Hausjärven rajalta, ja asuvansa nyt Hämeenlinnan rajalla.
Kun Heinäjoki oli vielä tuore neroskulmalainen, Heikki K Lähde tuli esittelemään kirjaansa ”Isojaosta torppariaikaan”, josta sikisi into tutkia kulmakuntaa enemmänkin.
– Mieheni Markun Putaanpohjan tila kuului Lammi Lieson torppiin, joka siihen aikaan itsenäistyi. Neroskulma on vain kutsumanimi kylälle, virallisesti alue on Padasjoen Lieso. Osa kylästä on vuonna 1928 siirretty Lammilta Padasjoelle.
Lammin Lieson kylä on ollut aikoinaan laaja alue. Jo 1400-luvulla oli tehty päätös siirtää osa Lammin Lieson kylää Padasjoen kuntaan. Padasjoen lounaisosaan syntyi kylä, jonka postiosoitteeksi tuli 1940-luvulla Neroskulma.
– Nyt on enää silloin tällöin postin iltajakelua.
Lieson Järventaustan piiriin Porraskoskelle perustettiin kansakoulu 1906 ja sinne muutama oppilas täältäkin kulki. Matkaa tuli kymmenen kilometriä suuntaansa, kun mentiin jalkaisin järven ympäri. Matkaa tehtiin Nerosjärven yli myös veneellä, suksilla tai luistimilla. Aamupimeällä oli lähtö ja iltapimeällä tähden johdattamana tultiin kotiin. Joillakin oppilailla oli mahdollista yöpyä Porraskoskella.
Vuonna 1922 Lammin kunta perusti Neroskulman oman koulun vuokratiloihin Mustakannon taloon. Koulu toimi supistettuna 1940-luvulle asti. Se mainittiin miesopettajaiseksi kouluksi, mutta naisopettaja siellä oli, koska miesopettaja saatiin vasta 1958.
– Kerran oli miesopettaja kaksi viikkoa, mutta lähti pois, kun kylässä ei ollut elokuvateatteria. Koulu siirtyi Padasjoen koulupiiriin v 1928 alusta. Siellä oli oppilaina lammilaisia. luopioislaisia ja padasjokelaisia. Kylähän on kulmassa, missä asukkaita on kolmesta kunnasta ja maakunnasta. Vasta 30-luvulla taloa remontoitiin paremmin koulukäyttöön soveltuvaksi. Koulu oli niissä tiloissa vuoteen 1954, kun valmistui uusi koulu. Sen Lammin ja Padasjoen kunnat yhdessä rakennuttivat.
Sähköt koululle saatiin jouluaatonaattona 1956. Liikuntakenttä valmistui pari vuotta ennen vuonna 1969 tapahtunutta koulun lopetusta. Koulussa oli 35 vuotta opettajana jämpti Hilja Koivula-Båga. Hän teki elämäntyönsä synnyinkylässään.
Kuten monessa suomalaisessa kylässä, koulusta tuli kylän keskipiste, joka toi kylän elämään vireyttä.
Kauppaa ja yhdistystoimintaa
Pientä kyläkauppaa oli kylässä harjoitettu jo 1920-luvulta. Westerlundit tulivat Kasiniemestä ja perustivat pysyvämmän kaupan Nerosjärven pohjoisrannalle Rantamäkeen 1930-luvun puolivälissä, jota Urho Kaari vuodesta 1937 sitten appensa jälkeen jatkoi.
Vuonna 1957 Meeri ja Urho Kaari siirsivät kaupan maantien varteen, jossa se oli 1990-luvun alkupuolelle. Kaari aloitti myös kauppa-auto toiminnan 1951. Se oli tiettävästi ensimmäinen läänissä ja toinen valtakunnassa. Auto oli kuin pieni kuorma-auto, jossa oli koppi lavan päällä.
– Arrakoskella toimineen Kallen Valinnan kauppa-auton lopetettua kulkemisensa kyläläisten hiivanhakumatkat pitenivät.
Kylästä on ollut kaksi myllyä, Ala-Savilla ja Putaalla. Putaan mylly sai pienessä koskessa myllynkivet pyörimään ja jauhoi kyläläisille leipäjauhot. Siellä sai myös ”maailman parhaat” talkkunajauhot. Putaalta löytyi myös pärehöylä, jolla kulmalaisten kattopäreet valmistuivat.
Kylälle perustettiin vuonna1926 pienviljelijäyhdistys, jonka kotikunnaksi tuli Lammi. Yhdistys järjesti runsaasti opintokursseja, neuvontaa ja yhteisiä virkistystapahtumia. Sillä oli yhteisiä työkoneita ja astioita vuokrattavaksi.
Vasta 1949 päätettiin anoa yhdistyksen rekisteröinnin muutosta Lammilta Padasjoelle, vaikka kylän raja oli siirtynyt jo 1928. Yhdistyksen jäseninä oli lammilaisia, padasjokelaisia ja luopioislaisia. Yhdistys järjesti retkiä ja kesäjuhlia sekä tupailtoja. Yhdistys loppui 14.4.2022.
Kulkemisen autuutta
Kulkuyhteydet olivat enimmäkseen vesiteitä, koska maantiet olivat talvella ja kelirikon aikana huonot. Vesiteitä oli mm Suomenjoki, Nerosjärvi ja Kuohijärvi. Puita uitettiin esimerkiksi Vehkajärvestä Vesijaon, Parlammin, Suomenjoen ja Nerosjärven kautta Kuohijärveen.
Suomenjokea perattiin 1930-luvulla. Sitä kutsuttiin hätäaputyömaaksi. Työhön tarvittiin paikallisten lisäksi miehiä ympäri Suomen. Joukossa oli laulaja Tapio Rautavaarakin. Kerrotaan Rautavaaran keksineen kylän tanssilavan nimeksi Mosabakan lava. Suomenjoki on nykyisin melojien kartastoissa.
– Kulkuyhteyksien parantamiseksi haki talollinen Erik Tervakoski 1850-luvulla Auttoisilta Liesoon tarpeellisen tiesuunnan selvittämistä. Kuvernööri määräsi 1885 paaluttamaan kylätien Tervakallion talosta yleiselle tielle Padasjoen Auttoisille. Porraskoski–Neroskulma–Auttoinen kylätien, jota talollinen Erik Heinäjoki haki, ehdotusjako oli esillä lokakuussa 1900. Se tuli Porraskoskelta Putaalle ja siitä Koivulan ohi Jallinmäelle. Porraskoskelta Auttoisille kuljettiin kiertämällä kylän kautta. Suoraan kulki vain polkupahanen ja kärrytie, joka parani vasta paljon myöhemmin.
Teiden huonokuntoisuudesta ja jopa puuttumisesta johtuen asiointi-, koulu-ja kirkkomatkat olivat hankalia. Eräänkin vainajan kuljetus alkukesästä 1906 hoitui ensin veneellä Kirvesniemen rantaa, ja siitä reellä Ritaliin, josta ratastie alkoi ja meni kirkonkylälle. Kulkuvaikeudet saattoivat luoda pohjaa Vapaakirkon leviämiseen seutukunnalle 1900-luvun alussa. Kylän erään talon luovutettua tilat toimintaan, pidettiin siellä joulukirkkoa ja kesäjuhlia.
Asukkaita 25
Kylä ei kuollut 1969 koulun lopetukseen ja 1970-luvulla saatiin lisää sähköllisiä taloja.
– Nyt kylämme on vakituisista aika hiljainen, mutta vapaa-ajan asutus on runsas. Vasta 1990-luvun alkupuolella muuntajaa lisättiin ja vahvistettiin, jotta meilläkin voi katsella sisällä televisiota samaan aikaan kun ladossa jauhettiin elukoille jauhoja.
Nyt on kuntien rajalla tiennimien runsaus.
– Porraskoskelta lähdetään Porraskoskentieltä Neroskulmantietä (Lammin) pitkin kohti Auttoista. Kuntien rajalta tie jatkuu Porraskoskentienä (Padasjoen). Siltä tieltä eroaa Putaan risteyksessä Neroskulmantie (Padasjoen), joka kulmalle vie. Sitä ei kaikki karttapalvelut tunnista.
Yleisö pääsi selailemaan Heinäjoen kokoamaa leikekirjaa, ja keskustelua heräsi mm. paikannimistä. Asukkaita Neroskulmalla on nykyään 25, mutta kesäasukkaita on moninkertainen määrä.
– Moni mökki on kylläkin hiljentynyt, kun nuorta polvea ei mökkeily kiinnosta, eikä vanhat enää jaksa.