Padasjoen kunta on saanut avustuksen museokokoelman luettelointiin sähköiseen tietokantaan. Valtion ei-ammatilliselle museolle myönnettävä tuki on käytettävissä tämän vuoden loppuun ja käytännössä se riittää museotutkija Päivi Revon noin kolmen kuukauden palkkaan.
Padasjoen kunnan museokokoelmiin kuuluu 3000–4000 esinettä, joiden sähköisessä luetteloinnissa päästään hankkeen avulla hyvään alkuun. Digitointi parantaa tiedon säilymistä, kokoelman hallintaa ja tiedon käyttöä.
– Tarkoitus on saada kokoelman oleelliset esineet luetteloitua sähköiseen muotoon niin, että ne ovat helpommin sekä tutkijoiden että muiden kiinnostuneiden saavutettavissa, kertoo hanketyön juuri aloittanut museotutkija Päivi Repo.
Tavallisten kansalaisten ulottuville esinekuvat on mahdollista avata Finna–hakupalvelun kautta työn seuraavassa vaiheessa. Tässä vaiheessa ei siis siirretä tietokantaan museokokoelmassa olevia vanhoja valokuvia, vaan museoesineet valokuvataan ja nämä kuvat liitetään luetteloinnin osaksi.
Projektia hallinnoi ja koordinoi Päijät-Hämeen alueellinen vastuumuseo eli Lahden museot. Museon tehtävänä on neuvoa ja ohjata sekä valvoa avustuksen käyttöä.
– Kunta on saanut museoviraston paikallismuseoiden hankeavustusta, joka on valtion avustusmuoto ei-ammatillisille museoille. Sen tarkoituksena on tukea museotoiminnan kehittämistä paikallismuseoissa ja sitä saa nimenomaan tämäntyyppisiin hankkeisiin, selventää tutkija Anna-Riikka Vaden Lahden Museoista.
Padasjoen museon kokoelma on tällä hetkellä säilytettävänä Opistotalon tiloissa. Kokoelma on muuttanut Nyystölästä kirkonkylälle Kotiseututalolle ja sieltä edelleen samassa pihapiirissä sijaitsevaan Opistotaloon.
– Kun tavaroita on siirretty, on tehty inventaariluettelo, jota nyt siirretään sähköiseen muotoon, mutta osassa tiedot ovat puutteellisia, joten täydentämistä ja digikuvaamista riittää. Kolmen kuukauden aikana saadaan niin sanotusti laidasta kiinni, sanoo Repo.
Niirasen kokoelma maakunnallisesti merkittävä
Viime viikolla Vaden ja Repo palaveerasivat siitä, mitä laajasta museokokoelmasta kannattaa nyt ensihätään digitoida. Koko kokoelman tietokannan sähköiseen muotoon saattaminen on vuosien työ.
– Kätilö Anna Niirasen aineisto on hyvin merkittävä osa museokokoelmaa ja se tulee olemaan yksi osa, josta tätä työtä aloitetaan. Niirasen kokoelma on maakunnallisestikin merkittävä, sillä tällaisia kokonaisuuksia ei ole juuri säilynyt muualla.
Pääosin museokokoelman esineet on muuttojen yhteydessä pakattu oikein ja hyvin, mutta myös pakkausmateriaaleja joutuu vähän uusimaan.
– Museokokoelmaan pitää suhtautua aivan eri tavalla kuin mihin tahansa kiinteistön irtainomaisuuteen, sillä se on tarkoitus säilyttää pysyväisesti. Säilytysolosuhteet vaikuttavat herkästi ja riskinä on kokoelman tuhoutuminen. Kun kunta on perustanut museokokoelman, se on samalla eettinen lupaus lahjoittajille siitä, että esineet säilytetään ja tieto siitä säilyy tuleville polville, sanoo Vaden.
– Se on kuntalaisten kulttuurinen ja henkinen perintö. Padasjoen historiaa ja erilaisia ilmiöitä tiivistyy näihin esineisiin, tekstiileihin ja soittimiin.
Esineet ovat tärkeä osa museokokoelmia, mutta nykyisin historiaa tallennetaan myös muilla tavoilla, esimerkiksi tallentamalla haastatteluita. Kokoelmapoliittinen ohjelma linjaa sitä, mitä museo kerää.
– Suinkaan kaikkea ei oteta vastaan vain sillä perusteella, että se on vanhaa.
Digitoituina tiedot säilyvät paremmin, kun ne ovat tallennettuna useampaan paikkaan. Ne ovat myös helpommin käytettävissä, ja esineitä pystytään etsimään paremmin kuin paperisista pääkirjoista.
Repo esittelee Opistotalolla museokokoelmaa avoimissa ovissa torstaina 5.2. klo 10–12 ja torstaina 12.2. klo 16–18. Kouluaikaan Opistotalon pysäköinti on Ahjolan parkkialueella.