Padasjoen kunnan tulevaisuuden suunnitelmat kiinnostavat kovasti minua ja perhettäni. Muutimme tänne pääkaupunkiseudulta kolmessa sukupolvessa pari vuotta sitten.
Padasjoki oli meille Sysmän ja Asikkalan ohella luonnonpuistojen ja retkeilyalueiden kehystämä kaunis kunta Päijänteen rannalla. Ja kuitenkin vielä riittävän lähellä pääkaupunkiseutua, jotta siellä voi tarvittaessa käydä vaikka viikoittain. Etsimme vuosia tältä alueelta isoa taloa tai pientilaa. Lopulta löysimme sopivan kodin Nyystölästä.
Padasjoki on tarjonnut perheelleni elämyksellistä arkea ja rauhallista elämänrytmiä, jota toivoimmekin. Meidät on iloisesti yllättänyt mm. terveydenhuolto, joka toimii täällä huomattavan paljon nopeammin kuin pääkaupunkiseudulla.
Ihmetystä puolestaan on herättänyt yhteisen keskustelun vähäisyys kunnan tulevaisuudesta. Miten Padasjoella huolehditaan kunnan veto- ja pitovoimasta? Ollaanko alueen luonnon ja maisemien lumovoima todella uhraamassa tuulivoimalateollisuudelle?
Padasjoen Tornimäen tuulivoimalahankkeen rakentamista ja sen periaatteita koskeva päätöksenteko on kesken, kun edellinen kunnanvaltuusto kumosi aiemman päätöksensä 9.6. kokouksessaan. Kaavoitus on kuitenkin meneillään ja siinä pitäisi ottaa huomioon yhteysviranomaisen kielteinen arvio.
(https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Yhteysviranomaisen_lausunto_YVAohjelmasta.pdf)
Hanke edellyttää ympäristölupaa. Kielteisimmät vaikutukset kohdistuvat lausunnossa asutukseen ja ihmisten viihtyvyyteen, maisemaan ja pohjavesiin.
Edelleen ihmetyttää, miten kunnan taloudellisissa laskelmissa on otettu huomioon tuulivoimalarakentamisen haitat ja uhkat? Miten lasketaan euroissa esimerkiksi kuntalaisten omaisuuden ja asumisterveyden menetykset, luontoarvojen tai maiseman menetys ja mahdollinen pohjaveden pilaantuminen?
Nyt kun tiedetään paremmin tuulivoimaloiden vaarat ja haitat asukkaille, luonnolle sekä vahingollisuus kunnan mainepääomalle, on useissa kunnissa tuulivoimalahankkeet keskeytetty. Tuulivoimalateollisuus heikentää rajusti kunnan vetovoimaa ja tuhoaa sen lumovoiman.
Eikö Padasjoellakin olisi tärkeä jo keskustella ja miettiä vaihtoehtoja tuulivoimaloille ja toimenpiteitä kunnan talouden turvaamiseksi? Strategiakyselyn tuloksia on varmasti hyödynnetty. Missä tätä keskustelua vaihtoehdoista käydään?
Väestön vanheneminen ja väheneminen ovat pienten muuttotappiokuntien haaste. Miten täällä Padasjoella etsitään kuntaan uusia asukkaita, veronmaksajia ja palvelujen käyttäjiä? He, jotka aidosti etsivät vaihtoehtoa (pää)kaupungissa asumiselle, ovat aktiivisia, yritteliäitä, etätyötä tekeviä ja/tai hyvin omillaan toimeentulevia.
Monet etsivät lapsilleen turvallista ja terveellistä kasvuympäristöä. Täällä sitä toistaiseksi riittää. Miten heitä houkutellaan tänne? Tai onko uusien asukkaiden etsintä edes osa kunnan elinvoiman säilyttämisen strategiaa?
Onko kukaan laskenut montako uutta asukasta ja/tai kesäasukasta ja/tai matkailijaa tarvitaan, jotta ei tarvitse tuulivoimalateollisuudella tuhota kunnan mainepääomaa ja lumovoimaa? Ja miten kuunnellaan täällä asuvia tai tänne muuttaneita?
Olen koska tahansa valmis antamaan kaiken osaamiseni ja verkostoni kunnan markkinoimiseksi ja edistääkseni muuttoliikettä ja matkailua tännepäin. Varmasti mukaan innostuu muitakin aktiivisia kuntalaisia sekä kesäasukkaita ja mökkiläisiä, jos vaihtoehtona on menettää omaisuuden arvo, asumisterveys ja viihtyvyys sekä maisemien kauneus. Luontoa, pääosin metsää, tuhotaan voimaloilla yli 800 hehtaarin alueelta.
Rohkeat avaukset ja vahva yhteistyö on todettu pienten kuntien elinvoiman edellytykseksi. Sataman suunnitelma on ennakkoluuloton, alueen lumovoimaa arvostava ja uudenlaista ilmapiiriä luova hanke.
Mutta ei kai kukaan oikeasti usko sataman masterplanin toteutumiseen, jos maisemaa hallitsevat reilusti yli kolmensadan metrin korkeudessa taukoamatta pyörivät ja välkkyvät voimala-alueen myllyt?
Merja Turpeinen, Nyystölä