Petri Härkönen on ollut lataamassa akkujaan mielenmaisemassaan Lapissa ennen kuin aloittaa Padasjoen uutena kunnanjohtajana ensi maanantaina 5.10. Metsästysreissulla Savukoskella, Enontekiöllä ja Norjan Koutokeinossa on ollut kaverina kaksi koiraa.
– Joitakin kalenterivarauksia on jo heti ensimmäiselle viikolle ja yksi päivä on varattu siihen, että edeltäjän kanssa katsotaan yhdessä, millaisia asioita kunnassa on kesken ja valmistelussa. Toki olen koko ajan myös seurannut, mitä Padasjoella tapahtuu.
Viime viikolla kunta tiedotti suurimmasta hankkeesta aikoihin, kun Finnosun Oy julkisti suunnittelevansa datakeskuksen rakentamista Taulun teollisuusalueelle.
– Se on sinänsä ihan hauska, koska haastattelussa minua pyydettiin tekemään Padasjoen tulevaisuuden elinvoimakuva. Kirjoitin siihen, että pitäisi olla yhteydessä eri toimijoihin ja selvittää, onko minidatakeskuksia mahdollisuus harkita Padasjoelle. Osui näköjään aika lailla nappiin.
Härkönen esitti haastatteluryhmälle lisäksi näkemyksiään elinkeinoelämän aktiviteeteista ja tekoälyn vaikutuksista kuntien hallintoon. Hänellä on myös suunnitelmia liittyen maankäyttöön:
– Kaavoituksen osalta olisi syytä istua alas valtuutettujen kanssa ja miettiä yhtenä kokonaisuutena, miten Padasjoen maankäyttöä viedään tulevaisuuteen yhdessä yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Jos ja kun minidatakeskushanke etenee, muullekin elinkeinoelämälle pitää kartoittaa sijoitusvaihtoehtoja.
Toinen yhdessä tarkasteltava asia on konserniyhtiöt ja niiden kuntaohjaus. Härkösellä on kokemusta yhden kriisiytyneen asuntoyhtiön nostamisesta jaloilleen.
Iso kehittämiskohde on matkailu, josta Härkösellä on kokemusta Luostosta, Saariselältä ja Kilpisjärveltä. Härkönen on toiminut toimitusjohtajana Kakslauttanen Arctic Resort Oy:ssä, joka tunnetaan etenkin lasi-igluistaan.
Padasjoen potentiaali piilee Päijänteessä.
– Jos haetaan investoreita, paikkojen pitää olla houkuttelevia ja niillä pitää olla myyvä juoni ja tarina. Lappi on matkailun osalta mieletön menestystarina; sitä, mikä se voisi olla Padasjoella, pitää pohtia.
Yrittäjänäkökulma on kunnanjohtajalle tuttu, sillä hänellä on itsellään kuntajohdon konsultointiin erikoistunut yritys. Härkönen on kutsuttu hätiin erityisesti silloin, kun talous sakkaa. Hän on tehnyt useita talouden tasapainotusselvityksiä eri kunnille ja kuntastrategioitakin parikymmentä. Padasjoella osakkeista saatava tuotto on alentunut, mutta nyt siihenkin on saatavissa kuntajohdon asiantuntemusta, sillä Härkönen on käynyt rapakon takana opiskelemassa strategista rahoitusta.
Budjettityö ja YT:t meneillään
Uusi kunnanjohtaja aloittaa työnsä kesken talousarviolaadinnan ja tilanteessa, jossa yt-neuvottelut ovat kunnassa meneillään.
– Mannaa ei tule satamaan, kunnan talous on pidettävä tiukassa nyörissä jatkuvasti. Erityisesti infran jälkeenjääneisyys luo isoja paineita. Tärkeää on mitoittaa arjen käyttötalous niin, että investointeja pystytään myös toteuttamaan.
Härkönen näkee oikeansuuntaisena kiristyneet budjettiraamit, mutta vasta aika näyttää, riittävätkö ne. Hän epäilee, että tulevalla valtion hallituskaudella kunnan rahoitusosuuksia tullaan leikkaamaan.
Härkönen on hiljattain sanonut Kuntalehden haastattelussa, että kuntahallinnoissa on paljon huttua. Näin on joka kunnassa, myös Padasjoella.
– Olen käynyt läpi hyvinkin tarkasti kuntien palvelutuotantoa johtajana ja ulkopuolisena asiantuntijana. Mielestäni kunnat itse kuormittavat itseään, mutta myös valtiolla on paljon turhanpäiväistä, joka on pois ihmisten mahdollisuudesta hoitaa oikeita tehtäviään.
Härkönen aikoo käydä kunnan kiinteistöt läpi. Useamman talon itse rakentaneena hän tuntee myös rakennusalaa.
Keihäänheiton Skotlannin mestari
Härkönen syntyi 58 vuotta sitten Helsingissä urheiluperheeseen. Isä valmensi Suomen huippuja keihäänheitossa ja niinpä myös omat pojat harrastivat lajia. Vanhin veli Arto voitti olympiakultaa vuonna 1984, keskimmäinen poika teki uran pankinjohtajana.
Härkönen oli itsekin kansallisessa kärjessä juniorivuosina, jolloin muuan Kimmo Kinnunen yleensä vei ikäsarjan voiton. 16-vuotiaana Härkönen heitti keihästä 72,54 metriä.
– Minulla on yksi kansallinen mestaruus, mutta se ei ole Suomen, sillä tein sen opiskellessani Skotlannissa. Siihen päättyi keihäsurani, mutta olen pyrkinyt senkin jälkeen pitämään kunnosta huolta.
Härkönen ei ole tyytynyt tekemään pelkkiä tavanomaisia pikkulenkkejä, vaan tempaissut äärimmäisyyksiä hipovilla suorituksillaan kävelemällä mm. pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelan kolmesti eri suunnista. Ihan lyhkäinen ei ollut myöskään jalkapatikka Losannesta Roomaan: 1150 km. Hiihtoretkellä Grönlannin halki hän on tutustunut inuiittikulttuuriin.
Ulkoilmaelämästä Härkönen pääsi nauttimaan jo lapsuudessaan, kun perhe hankki kesämökin Luopioisista.
Kuntaliitossa Härkönen teki kuntakonsultointia, kun Kerava innostui palkkaamaan hänet ensin kakkosjohtajaksi. Siitä urkeni kunnanjohtajaura. Savukosken kunnanjohtajuuden Härkönen jätti alkuvuodesta ja on sen jälkeen keskittynyt metsästykseen. Aiemmat kunnanjohtajapestit olivat Enontekiöllä, Sodankylässä, Keravalla ja Vihdissä.
– Monessa mukana ollessa osaaminen syvenee ja laajenee.
Härkönen valmistui aikanaan erittäin nopeasti hallintotieteiden maisteriksi, tutkintoon sisältyviin opintoihin meni 2½ vuotta Lapin yliopistossa. Työelämän hän aloitti opettamalla vähän aikaa yliopistolla.
– Kun Suomi liittyi EU:hun, tehtäväkseni tuli tehdä Suomen ja EU:n välinen varainsiirtojärjestelmän taloushallinto. Opin tuntemaan senaikaisen valtion virkamiesjohdon ja silloiset nuoret työtoverit ovat tänä päivänä merkittävillä paikoilla ministeriöissä ja muualla, joten laajoja kontakteja on jo vuosien takaa.
Kuhmoisissa tukikohta ja koirat
Härkönen toivoo löytävänsä asunnon Padasjoelta ennen talven liukkaita. Siihen asti hän ajelee Kuntalaan Kuhmoisista, jossa hänellä on metsätila ja eräkämppä. Lapset ovat jo aikuisia; puoliso on viikot Vihdissä, jossa hänellä on työpaikka.
Härkösen lähimmät perheenjäsenet ovatkin kolme metsästyskoiraa. Yksi on pohjanpystykorvapentu ja toinen seisova lintukoira bretoni. Tähtäimessä ovat lähinnä linnut, mutta myös karhumetsällä Härkönen on käynyt tänä syksynä.
– Jos kutsuja tulee hirvijahtiin, mielelläni lähden mukaan. Itse asiassa olen joskus jo ampunut hirven Padasjoella ja käynyt aikoinaan Vesijaolla valtionmailla linnustamassa.
Metsänhoitoa Härkönen kuvaa vakavammaksi harrastuksekseen. Uudet sukset on jo ostettuna ja toiveissa luminen talvi.
Härkönen on ikänsä harrastanut kirjallisuutta laajasti. Nykyisin automatkat tulee hyödynnettyä äänikirjoja kuuntelemalla: parhaillaan on menossa Kalle Päätalon Iijoki-sarja, josta kunnanjohtajamme on käynyt läpi jo yli puolet. Kielitaito pysyy yllä, kun kuuntelee välillä kirjoja myös ruotsiksi ja englanniksi.
Kylät heti tutuiksi
Härkönen toivoo tulevansa muistetuksi Padasjoen kunnanjohtajana, joka systemaattisesti kehitti kunnan elinvoimaa. Padasjokelaisten pitää myös voida luottaa siihen, että veroeuro on käytetty hyvin niin, että siitä saadaan maksimaalinen hyöty erilaisina palveluina.
Kouluhankkeesta pitää etsiä kompromissi, joka on kestävä tulevaisuuteen. Härkönen aikoo myös keskustella hankkeesta kouluhenkilöstön kanssa.
Härkönen aikoo perehtyä Padasjoen paikallishistoriaan kuntahistoriikkien ja paikallislehden kautta. Aktiivisena ihmisenä hän lupaa näkyä katukuvassa ja kauempanakin:
– Tarkoitus on kiertää Padasjoen kylät vielä tämän syksyn aikana ja käydä juttelemassa ihmisten kanssa. Myös kaikki työyhteisöt tulen käymään läpi ja keskustelemaan kunnan työntekijöiden kanssa, ennen kuin teen omia linjauksiani ja vien niitä eteenpäin päätöksentekoon. Toivon myös, että saan kutsun keskusteluun jokaiselta poliittiselta ryhmältä. Haluan kuulla laajalti ihmisten näkemyksiä ja myös yrityselämän näkökulmia.
Kunnanjohtajana Härkönen haluaa olla helposti lähestyttävä.
– Napatkaa hihasta kiinni ja tulkaa rohkeasti jutulle, juttelen ihan mielelläni ja kuuntelen kuntalaisten näkemyksiä.