Viehekalastuksen SM-finaali järjestetään tänä vuonna Päijänteellä 10.–13.6. Kilpailukeskuksena toimii Laivaranta Palas.
Viehekalastuksen SM-kilpailu on aina järjestetty eri vesistössä. Tällä kertaa kohteeksi valikoitui Etelä-Päijänne, mihin vaikutti ennen muuta alueen hyvät ahven- ja haukikannat sekä keskeinen sijainti.
– Tapahtuman kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada yhteinen ja laaja kilpailualue, johon liittyvät lupa-asiat on esimerkillisesti hoidettu Päijänteellä, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja ja kilpailun ”isä” Olli Saari.
– Lisäksi tarvitaan hyvällä sijainnilla oleva ja tapahtuman tarpeisiin vastaava kilpailukeskus, joka löytyi luontevasti Padasjoelta. Tapahtumaa valmistellaankin hyvässä yhteistyössä Laivaranta Palaksen kanssa, joka tulee olemaan normaalisti auki myös tapahtuman aikana. Näiden lisäksi tapahtuman läpiviemiseen tarvitaan apuvoimia niin rannassa kuin vesilläkin, jossa yhteistyötä tehdään erityisesti Padasjoen Kalakerhon kanssa.
Viehekalastuksen SM-kilpailu on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön luoma ja toteuttama kalastuskilpailuformaatti, jota on järjestetty vuodesta 2018 lähtien. Sen tavoitteena on toteuttaa ja viestiä kestävää ja vastuullista vapaa-ajankalastusta, lisätä kalastusharrastuksen myönteistä julkikuvaa sekä edistää kilpailupaikkakuntien kalastusvesien ja -matkailupalveluiden tunnettavuutta. Kilpailusta on tullut laajalti arvostettu tapahtuma, joka kokoaa valtakunnan taitavimmat viehekalastajat yhteen.
60 venekuntaa
– Kilpailukonsepti muuttuu vuodelle 2026 siten, että kyseessä on Viehekalastuksen SM-finaali, johon on osallistujat selvitetty syksyllä 2025 pidetyissä karsinnoissa. Lisäksi mukana on edellisen vuoden parhaiten pärjänneitä venekuntia ja palkintoyhteistyökumppaneiden edustajia. Lähtöviivalle mahtuu enintään 60 venekuntaa, sanoo Saari.
– Finaalin ensimmäisenä päivänä kalastetaan vain ahvenia ja toisena vain haukia. Toinen merkittävä uudistus on kolmannen kilpailupäivän mukaan ottaminen. Tuolloin kalastetaan sekä ahvenia että haukia, mutta uusimman elektroniikan eli livekaikuluotaimen käyttö on kiellettyä.
Venekunnat laitetaan jokaisena päivänä paremmuusjärjestykseen kalojen yhteispituuden perusteella. Yhteistuloksien perusteella parhaat palkitaan SM-mitaleilla. Lisäksi palkitaan lajikohtaisesti parhaiten menestyneet SM-Ahven- ja SM-Hauki -sarjoissa. Mitalien lisäksi parhaille on jaossa arvokkaita tuotepalkintoja.
Kalastus tapahtuu kahden hengen venekunnissa siten, että kukin kilpailija saa käyttää kerrallaan vain yhtä vapaa ja viehettä. Yleisöä ajatellen nähtävää riittää kilpailupäivinä erityisesti aamuisin ja iltapäivällä veneiden ja kisaajien ollessa rannassa. Huipennuksena on palkintojenjako.
Kilpailukonseptiin kuuluu, että tuloksien kehittymistä voi seurata reaaliajassa: kilpailijoiden ilmoittamat kalat päivittyvät hyväksymisen jälkeen tulossivuille. Sen lisäksi kisasta tehdään livelähetystä, joka tarjoaa kanavan kilpailuvesistön, -paikkakunnan ja yhteistyökumppanien esittelyille.
Pirinen toimii kisa-avustajana
Padasjoelta kotoisin oleva Samu Pirinen on toiminut Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöllä nuorten ja perheiden kalastusohjaajana Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella.
– Pääasiassa työ on kalastusseurojen kanssa puuhastelua nuorten kalastusharrastuksen parissa, mutta teen jonkun verran myös aikuisten kalastusharrastuksen eteen hommia.
Tulevat Viehekalastuksen SM-kisat ovat Pirisen kolmannet kilpailut, joissa hän on mukana yleismies Jantusena ja avustamassa tuomaristoa kisan aikana. Tehtävät ovat paljolti rakentamista ja purkamista ennen ja jälkeen kisojen sekä kisojen aikana valvontaa ja neuvontaa.
– Kisojen aikana tulee satoja kuvia kaloista mittalaudalla, ja kuvien pitää täyttää tietyt kriteerit ennen kuin ne voidaan hyväksyä kisakaloiksi. Niiden kanssa riittää kyllä tekemistä.
Pirisen mukaan vapaa-ajankalastuksella menee tällä hetkellä tosi hyvin.
– Viimeisimpien kyselyiden mukaan noin 1,6 miljoonaa suomalaista käy vuosittain kalassa. Meillä on tosi hienot vedet ja oikeudet sekä mahdollisuudet harrastaa vapaa-ajankalastusta. Niistä on myös syytä pitää kiinni ja sen eteen teemme töitä muun muassa täällä Suomen Vapaa-ajankalastajissa. Ilman jatkuvaa työtä meillä ei olisi kovin kauaa tällaisia mahdollisuuksia harrastaa.
Kalastus vie harrastuksena ja työnä ison siivun Pirisen ajasta.
– Perheellisenä ei ihan hirveästi aikaa muulle jää. Jotain pientä musiikkiharrastusta olen tässä sivussa yrittänyt pitää hengissä, mutta aika on/off -henkistä se on ollut.
Pirinen käy Padasjoella suht säännöllisesti, sillä hänen äitinsä asuu yhä paikkakunnalla.
– Lapsena aloittelin mato-onkimalla mummolassa ja myöhemmin sitten vähän isompana käytiin kaverin kanssa kahdestaan kalassa. Saman kaverin kanssa käydään muuten vieläkin pari kertaa vuodessa kalassa yhdessä.
Kalastusohjaaja itse harrastaa monipuolisesti kaikenlaista vapa kädessä tapahtuvaa.
– Lapsena virveli- ja viehekalastuksen pariin veti varmaan se, että hauki oli maailman siistein saalis ja virvelillä sai haukia. Sen parissa on viihdytty. Heittokalastus on monipuolista ja aktiivista touhua. Avovesikauden aikana ja silloin kun on jäitä, pyrin käymään kalassa viikoittain. Ihan aina se ei onnistu, mutta sitten taas esimerkiksi kesälomalla kiritään löysiä pois.
Kesäisin Pirinen kalastaa mökillä Heinolassa.
– Asun Tampereella ja ympäri Pirkanmaata ja Kanta-Hämettä käyn myös säännöllisesti, muutenkin kuin vaan töiden puolesta. Pilkkihommat keskittyvät enemmän tänne suunnalle.
Ns. välikoon kalat päätyvät ruokapöytään ja petokalojen suhteen Pirinen harrastaa valikoivaa kalastusta: vapautuskokoiset yksilöt pääsevät kasvamaan ja isoimmat pitämään vesistöjä kunnossa.