Pitkien puheiden, kahden muutosesityksen ja kahden äänestyksen jälkeen Padasjoen kunnanvaltuusto sai viimein päätöksen aikaiseksi kouluhankkeesta. Padasjoen polku –hanketta lähdetään viemään eteenpäin kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Kunnanvaltuuston kokouksessa maanantaina 16.3. kuultiin useita pitkiä puheita. Puhujapönttöön nousi ensimmäisenä Janne Luukko, joka viikko sitten teki Kokoomuksen ja Keskustan yhteisen esityksen ns. Kahden katon mallista. Hän avasi pohjaesityksen taustoja:

– Meillä on käsissämme pitkään jumissa ollut Padasjoen polku –hanke. On kaikille asian parissa työskenteleville raskasta ja turhauttavaa palata kerta toisensa jälkeen samoihin asioihin. On välttämätöntä, että pääsemme nyt eteenpäin. Päätösesitykseen ei päädytty kevyin perustein. Taustalla on paljon keskusteluja ja vaihtoehtojen punnintaa.

Luukon esityksessä Kullasvuoren hyväkuntoisiin rakennuksiin sijoitetaan varhaiskasvatus ja Kuntalan toiminnot. Uudisrakentaminen Kullasvuoreen suljettiin pois kaavaprosessin haastavuuden, liikennejärjestelyiden sekä alueen nykyisen infran vuoksi.

– Emme halunneet rikkoa toimivaa kokonaisuutta.

Pappilanmäelle rakennetaan uusi koulu, jonne sijoittuvat yhtenäiskoulu ja lukio liikuntatiloineen. Luukko korosti, miten tärkeää on saada kaikki koululaiset samaan paikkaan.

Kuntala on liian suuri ja kallis ylläpitää alle 10 hengen käyttöön. Kahden katon perusratkaisu antaa mahdollisuudet myös ennakoida tulevaa:

– Kun Kullasvuori noin 15 vuoden kuluttua tulee peruskorjausikään, voimme tarkastella uuden koulun tilojen todellista käyttöastetta ja tarvittaessa siirtää toimintoja Kullasvuoresta Pappilanmäelle.

Kahden katon mallissa reunaehtoihin sisältyy enintään 10 miljoonan euron kokonaiskustannukset ja vähintään 400 000 euron vuosittaiset säästöt käyttömenoissa.

Luukko muistutti, että lopulliset päätökset asiasta tehdään vasta, kun suunnitelmat ja laskelmat ovat valmistuneet.

– Meidän tehtävämme on tehdä päätöksiä, jotka turvaavat kunnan palvelut, talouden ja elinvoiman myös tuleville sukupolville.

SDP: Pappilanmäen matala osa purkuun

Mira Vilkman teki esityksen, jonka mukaan Pappilanmäen matala osa purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin tilat ala- ja yläkoululle sekä lukiolle. Liikuntasali kunnostetaan. Varhaiskasvatus siirtyisi Kullasvuoren koululle. Kun matala osa puretaan, oppilaat siirtyisivät parakkeihin urheilukentälle.

– Korjataan korkeampaa rakennusta niitä osin, kun on tarvetta. Se on selvästi edullisempaa kuin uuden liikuntasalin rakentaminen, jonka kustannusarvio on luokkaa 2,5 miljoonaa.

Vilkmanin mielestä Kuntala-kysymys pitää ratkaista erikseen.

SDP:N ESITYS KOKONAISUUDESSAAN:

”Puretaan pappilan koulun matalaosa, rakennetaan tilalle tilat: yläasteelle, ala-asteelle ja lukiolle. Kunnostetaan liikuntasali pappilanmäellä. Varhaiskasvatus siirtyy kullasvuorelle nykyisen ala-asteen tiloihin.

Uuden koulun rakennustavaksi katsotaan eri vaihtoehtoja, jopa eri moduliratkaisuja.

Koko hankeen kokonaishintalappu saa olla korkeintaan 10 miljoonaa.

Perustelut.

Opetuksen jatkuvuus. Kun pappilanmäen matalan rakennuksen purkaminen ja uudelleen rakennus tapahtuu, oppilaat sijoitetaan opiskelemaan parakkeihin koulun lähelle urheilukentälle (pois lukien kesäloma aika) , jolloin ruokailu tapahtuu edelleen normaalisti isommassa rakennuksessa, jota ei pureta, missä myös mahdollisuus liikuntatuntien pitoon.

Rakennuksen valmistuttua ala-asteen, yläasteen ja lukiolaise siirtyvät uusiin tiloihin, jolloin ala-asteen tilat jää tyhjilleen, voidaan siellä tehdä, jos halutaan maalaustöitä, jne…, jonka jälkeen varhaiskasvatus siirtyy näihin tiloihin.

Alaskirjauksia ei tarvitse tehdä kuin matalan rakennuksen osalta.

Korjataan isompaa rakennusta niiltä osilta kuin on tarvetta, joka on selvästi edullisempaa, kuin uuden liikuntahallin rakentaminen, jonka oletettu kustannusarvio on 2,5 miljoonaa.”

10 milj. ei riitä

Perussuomalaisten Sauli Kivinen kyseli, mistä kunta ottaa rahat.

– 10 miljoonasta pitää tehdä poistoja kirjanpidossa. Jos lainakorko on 1,5, se on 150 000 korkomenoja ja lainaa pitää myös lyhentää.

Alaskirjaukset ovat Pappilanmäellä 1,2 miljoonaa, Pikku-Majavassa 350 000 euroa.

– Summa on aika jäätävä. Siinä ei ole mitään epäselvää, että jotain pitää tehdä, mutta näkemysero on summissa ja siinä, mitä tehdään.

Kullasvuori jäisi Perussuomalaisten esityksessä alakouluksi ja myös Majava jäisi päiväkodiksi, jota korjattaisiin nopeasti ja selvitettäisiin lisärakennusmahdollisuus.

– Päiväkodin hajaantumisongelmaan tämä olisi kustannustehokkain ja nopein ratkaisu. Päivähoidon siirtyminen Kullasvuoreen merkitsisi yli 300 000 euron alaskirjausta, koska talon myynti kohtuuhintaan on epätodennäköistä.

Pappilanmäen koulua jatkettaisiin nykyisissä tiloissa niin kauan kuin valtion tuki säilyy riittävällä tasolla.

Ratkaisuun vaikuttivat oppilasmäärä- ja väestöennusteet. Kunnanhallituksen esityksen Kivinen leimasi epärealistiseksi hintakaton suhteen.

Maksimihinta 5 milj.

Kokoomuksen rivit eivät olleet yhtenäiset. Kalle Jaakkola kannatti Kivisen esitystä.

– Meillä on vanha rakennuskanta ja jotain pitäisi tehdä. Akuuttia ongelmaa ei kuitenkaan ole.

Jaakkolan tärkein pointti oli oppilasmäärän raju väheneminen 10 vuoden sisällä. Hänen mielestään hanketta voisi käynnistellä kaavamuutoksella, jolla varaudutaan Kullasvuoren muutostöihin.

– Näen parempana, että kaikki toiminnot siirtyisi pitkällä aikavälillä Kullasvuoreen. Nyt siellä on 88 oppilasta ja Pappilanmäellä 65. Lukion unohdan, koska meillä ei valitettavasti ole enää lukiota 6–8 vuoden päästä. Kuuden vuoden kuluttua Kullasvuoressa on 82 oppilasta ja Pappilanmäellä 41. Varhaiskasvatuksen lapsimäärä on noin 40–45. Kunnan koko lapsiluku olisi 160. Silloin, kun kyläkoulut lakkautettiin, Kullasvuoressa oli oppilaita paljon enemmän kuin 160.

Jaakkola kyseenalaisti myös 10 miljoonan lainanoton. Jokaiseen tilinpäätökseen pitäisi silloin saada ylijäämää 500 000 euroa. Jos Kuntalakin lasketaan, alaskirjauksiin menee yhteensä 1,8 miljoonaa.

Jaakkola löysi rahareikiä kuten vesi- ja viemärilaitoksen ja Asuntotalot. Lisäksi muitakin rakennuksia on aiottu purkaa.

– Maksimihintalapuksi näen 5 miljoonaa. Vesivehmaallekin tehdään sillä sadalle oppilaalle koulua.

Jaakkola myös näkisi Kuntalan toiminnot jatkossa ennemmin terveysasemalla.

KOKOOMUKSEN ESITYS KOKONAISUUDESSAAN:

”1. Kullasvuoren koulu pidetään edelleen esi- ja perusopetuksen 1 – 6 luokkien toimitiloina. Rakennus on kohtuullisen hyväkuntoinen ja sen ympäristö on parempi opetus- ja vapaa-ajan käyttöön kuin Pappilanmäen koulun ympäristö. Tarvittavat kunnostustoimet tehdään. Käynnistetään alueen kaavamuutos tavoitteena mahdollistaa tulevaisuuden käyttö- ja/tai säästömahdollisuudet mm. rakennusten purkumahdollisuudet ja/tai lisärakentaminen.

2. Majavan päiväkodin toimintaa jatketaan nykyisissä tiloissa ja selvitetään nopealla aikataululla tarvittavat korjaustoimet sekä lisärakentamismahdollisuus moduliratkaisulla tai muulla vastaavalla tavalla. Tämä olisi muihin vaihtoehtoihin nähden kustannustehokkaampi ja nopeampi ratkaisu päivähoidon hajaantumisongelmaan. Päivähoidon siirtäminen Kullasvuoren koulun tiloihin merkitsee yli 300 000 euron alaskirjausta, koska rakennuksen myynti kohtuulliseen hintaan on epätodennäköistä.

3. Pappilanmäen koulun toimintaa jatketaan nykyisissä tiloissa niin kauan kuin valtion tuki perusopetukselle ja pienille lukioille säilyy riittävällä tasolla pienen kunnan resursseihin nähden. Vuosi sitten tehtyjen korjaustoimien vaikutukset selvitetään ja niiden perusteella tehdään tarvittavat toimet tilojen käytön suhteen. Korjaustoimien lisäksi selvitetään mahdolliset purkutoimenpiteet, ongelmatilojen eristäminen käytössä olevista tiloista ja korvaavien tilojen hankinta moduliratkaisulla tai muulla lisärakentamisella. Pappilanmäen nykyisten tilojen purkaminen merkitsee noin 1,2 miljoonan euron kulukirjausta alaskirjauksena.

4. Ratkaisujen perusteena ovat käytössä olevat ennusteet oppilasmäärien muutoksesta, asukasluvun muutoksesta ja ennusteet julkisen talouden muutostarpeista velkajarrun ja velkakaton muodossa. Nämä toimet tulevat vaikuttamaan kuntatalouteen merkittävästi. Käytettävissä olevia FSG:n laatimia vaihtoehtoisia vaikutuksia kunnan talouteen eri suuruisilla investointipanoksilla ei ole huomioitu riittävästi. Investoinneista riippumattomia sopeutustoimia ei ole vielä saatu aikaiseksi vuoden 2026 talousarviosssa tai alustavien tietojen perusteella käytettävissä olevien tietojen perusteella vuoden 2025 tilinpäätöksessä. Jo 10 milj. euron investointi johtaa nopeasti alijäämien syntyyn ja velkamäärän kasvuun yli 20 milj. euroon.

5. Todetaan, että kunnan taloustilanteessa on paljon epävarmoja kohtia. Sisäisien kauppojen luoma ylijäämä ei ole kestävällä pohjalla. Lisäksi valtion tuet sote-ratkaisun, koronan ja Ukrainan pakolaisten suhteen ovat olleet väliaikaisia ja poistuvat lähitulevaisuudessa.

6. Kunnanhallituksen päätösehdotus on epärealistinen asetetun hintakaton suhteen. Jos rakennetaan luokkatilojen lisäksi kaikki vaadittavat erityistilat kuten liikuntasali, kotitalousluokka, teknisen työn tilat, kielistudio yms. niin tarvittavien neliömäärien toteuttaminen on erittäin vaativaa. Tämän seurauksena tarvittavien suunnitelmien kustannukset ovat suurella todennäköisyydellä ”hukkaan heitettyjä”.”

Alakoululle varhaiskasvatus ja 1. ja 2. lk

Vihreiden esitys jäi ilman kannatusta. Eeva-Maria Tidenberg poimi puheenvuorossaan esiin liikuntasalin:

– Nykyisen salin säästäminen vaikuttaa hyvin haastavalta, koska kuntotarkastuksissa se on todettu ongelmapesäkkeeksi. Muutenkin näkisin, että koko Pappilanmäen purkaminen antaisi paremmin vapauksia sen alueen kehittämiseen. Kullasvuoren alueella voisi hyödyntää muita rakennuksia, joita siellä jo on: Kotiseututalo ja Opistotalo.

Tidenberg esitti kahden paikan ratkaisua ilman hallintoa. Kullasvuoreen tulisi varhaiskasvatus sekä 1. ja 2. luokan oppilaat; Pappilanmäki menisi purkuun ja tilalle tulisi 3.–6. luokkien, yläkoulun ja lukion uudet tilat.

– Uusi koulu voidaan toteuttaa vaiheittain ja se voidaan koostaa moduuleista. Varhaiskasvatusta ja kouluja palvelee yksi keittiö.

Puheenjohtaja Heikki Jaakkola varasi itselleenkin puheenvuoron ja ilmaisi kannatuksensa Kivisen esitykselle. Hän myös totesi FCG:n edellyttäneen 600 000 euron sopeuttamista, vaikka investointeja ei tehtäisi laisinkaan. Se tarkoittaa noin 10 työntekijän karsimista ja 200 000 euroa muita säästöjä.

Äänestyksessä ratkottiin ensin Vilkmanin ja Kivisen muutosesitysten välinen kannatus. Vilkman voitti äänin 15–6. Seuraavaksi siitä äänestettiin pohjaesitystä vastaan ja tulos oli 13–3 kunnanhallituksen hyväksi, 5 tyhjää.

Kuntalan käytöstä poistetun päädyn kohtalo oli esityslistalla, mutta pykälän kohdalla hallituksen puheenjohtaja Heikki Toivonen ilmoitti vetävänsä sen pois käsittelystä. Kati Granin luottamustoimet todettiin päättyneiksi ja tarkastuslautakuntaan valittiin varsinaiseksi Tiina Kaivolainen, varalle Sauli Kivinen.

VIHREIDEN ESITYS KOKONAISUUDESSAAN:

”Padasjoen polku hanketta edistetään kahdessa paikassa, Kullasvuorella ja Pappilanmäellä. Kullasvuoren koulun tiloihin sijoittuvat varhaiskasvatus sekä 1. ja 2. luokkien oppilaat. Tarvittaessa voidaan soveltuvin osin hyödyntää myös Opistotalon ja Kotiseututalon tiloja. Majavasta ja muista varhaiskasvatuksen nykyisistä tiloista luovutaan.

Pappilanmäen koulu puretaan ja alueelle rakennetaan uudisrakennus alakoulun 3.-6. luokkien, yläkoulun sekä lukion oppilaille. Uusi koulu Pappilanmäellä voidaan toteuttaa vaiheittain ja se voi koostua moduuliratkaisuista, joilla voidaan huomioida myös väistötilojen tarve.

Varhaiskasvatusta ja kouluja palvelee yksi keittiö.

Kokonaiskustannusten kattona on 10 miljoonaa euroa, sisältäen purkukustannukset ja mahdolliset myyntituotot. Kirjanpidon alaskirjaukset eivät sisälly hintakattoon.

Ratkaisulla haetaan merkittäviä käyttötalouden säästöjä toimintojen keskittyessä ja kunnan kiinteistöomaisuuden ja kiinteistöjen käyttömenojen pienentyessä.

Lopullinen ratkaisu ja kunnanvaltuuston päätös hankkeesta, sen sisällöstä ja laajuudesta, hankkeen rahoitusmallista ja -tavasta sekä aikataulusta tehdään suunnittelun valmistuttua sekä rahoitustarpeen laajuuden selvittyä ja hankkeesta koituvia käyttötalousmenojen säästöjä kartoittavien laskelmien valmistuttua.”

Aloite elvytyksestä

Vilkman esitti lopuksi SDP:n valtuustoaloitteen elvytystaitojen vahvistamiseksi kunnan eri organisaatioissa. Aloitteessa vaaditaan selvityksestä elvytystaitojen, koulutusten ja sydäniskurien nykytilasta.

– Nyrkkisääntönä voimme käyttää, että 1 minuuttia aivot ilman happea tarkoittaa 10 % pois jostakin toiminnasta, eli 10 minuutissa peli on menetetty.

SDP:N VALTUUSTOALOITE KOKONAISUUDESSAAN:

”Elvytystaitojen järjestelmällinen vahvistaminen kunnan eri organisaatioissa

Perustelut

Sydänpysähdys on yksi yleisimmistä äkillisen kuoleman syistä. Valtaosa sydänpysähdyksistä tapahtuu sairaalan ulkopuolella, useimmiten kotona, työpaikoilla, kouluissa tai julkisissa tiloissa. Selviytymismahdollisuus riippuu ratkaisevasti ensimmäisten minuuttien aikana aloitetusta paineluelvytyksestä sekä varhaisesta defibrillaatiosta.

Sydämen pysähdykseen johtavat tapahtumat voidaan jakaa sydänperäisiin syihin, muihin sairauksiin ja ulkoisiin tekijöihin:

1. s: Tietyt lääkeaineet tai Sydänperäiset syyt (yleisimmät)

Kammiovärinä (ventrikulaarinen fibrillaatio): Sydämen sähköinen toiminta menee sekaisin, ja kammiot alkavat ”väristä” tehottomasti sen sijaan, että ne pumppaisivat verta.
Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti: Tukkeutunut sepelvaltimo aiheuttaa hapenpuutteen, mikä laukaisee usein hengenvaarallisen rytmihäiriön.
Sydämen vajaatoiminta: Pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta altistaa äkilliselle pysähdykselle.
Kardiomyopatiat: Sydänlihaksen sairaudet, kuten laajentunut tai paksuuntunut sydänlihas.
Rytmihäiriöt ja johtumishäiriöt: Esimerkiksi synnynnäiset sydänsairaudet (kuten pitkä QT -oireyhtymä) tai sydänlihastulehdus.
2. Muut sairauksien aiheuttamat tapahtumat
Keuhkoembolia: Veritulppa keuhkovaltimossa.
Hengityksen pysähdys: Hapenpuute johtaa lopulta sydämen pysähtymiseen.
Vaikeat elektrolyyttihäiriöt: Erityisesti korkea kaliumpitoisuus (hyperkalemia).
Sepsis: Vaikea yleisinfektio.
Aivoverenvuoto: Kohonnut verenpaine.
3. Ulkoiset tapahtumat ja tekijät
Sydämeen kohdistuva isku: Kova isku rintakehään (esim. pallo tai taklaus) väärään aikaan sydämen sykliä (commotio cordis).
Hukkuminen tai tukehtuminen: Aiheuttaa hapenpuutteen.
Sähköisku: Aiheuttaa kammiovärinän.

Huumeiden yliannostus tai myrkytys huumausaineet.

Tutkimusnäyttö osoittaa, että maallikon nopeasti aloittama elvytys voi kaksin- tai jopa kolminkertaistaa selviytymisen todennäköisyyden. Jokainen minuutti ilman elvytystä heikentää selviytymisennustetta merkittävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnan henkilöstö, oppilaat ja kuntalaiset ovat keskeisessä roolissa eloonjäämisen kannalta – usein ennen ensihoidon saapumista.

Nyrkkisääntönä voimme käyttää, että 1 minuuttia aivot ilman happea, tarkoittaa 10% pois jostakin toiminnasta, eli 10 minuutissa peli on menetetty.

Kunnalla on merkittävä vastuu turvallisen arjen mahdollistajana: se ylläpitää kouluja, varhaiskasvatusta, liikuntapaikkoja, kirjastoja, palveluasumista, nuorisotiloja ja monia muita toimintoja, joissa päivittäin liikkuu suuri määrä ihmisiä. Elvytystaidot ovat verrattavissa alkusammutustaitoihin: kyseessä on perusturvallisuuteen kuuluva kansalaistaito.

Tällä hetkellä elvytyskoulutus on monin paikoin satunnaista, yksiköittäin vaihtelevaa eikä järjestelmällisesti ylläpidettyä. Myös sydäniskureiden (AED) saatavuus ja rekisteröinti vaihtelevat, eikä niiden sijainti ole aina henkilöstön tiedossa.

Sydäniskuri ei laita sydäntä käyntiiin, vaan se pysäyttää sydämen kaoottisen sähköisen toiminnan (kammiovärinän) hetkellisesti, jotta sydämen oma, luonnollinen tahdistin voi käynnistää normaalin rytmin uudelleen, ainoa tapa saada sydän lyömään ja pumppaamaan happea aivoihin, on paineluelvytys.

Padasjoella hätätilanteessa, ambulanssin paikalle tulo saattaa kestää kauankin, jolloin ensiarvoisen tärkeää, että apu on saatavilla heti. Mitä nopeammin elvytys aloitetaan, sitä nopeammin henkilö kuntoutuu, jolla on suorayhteys rahan säästöön, kun pois jää pitkät kuntoutusjaksot, ja sitä nopeammin henkilö pääsee takaisin normaaliin arkeen ja työelämään.

Tavoitteena on tehdä kunnasta yhteisö, jossa:

* henkilöstöllä on ajantasainen elvytystaito,
* koululaiset saavat perustiedot ja -taidot elvytyksestä,
* kunnan toimipisteissä on tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja sydäniskureita,
* kuntalaisilla on paremmat valmiudet toimia hätätilanteessa ennen ensihoidon saapumista.

Toimenpide-ehdotukset

Esitämme, että kunta käynnistää ohjelman elvytystaitojen vahvistamiseksi ja selvittää sekä toteuttaa ainakin seuraavat toimenpiteet:

1. **Kunnan henkilöstö**

* Otetaan käyttöön järjestelmällinen elvytyskoulutus (paineluelvytys ja AED:n käyttö) osaksi työturvallisuutta. Esim hätä ensiapukoulutus 4h. ( sisältää mm. paineluelvytyksen,defibrilaattorin käyttö, suurten verenvuotojen tyryhdyttäminen, verenkierron ensiapu, tajuttoman henkilön ensiapu, jne )
* Määritellään toimialakohtaiset koulutusvälit (esim. 2–3 vuotta).
* Huolehditaan uusien työntekijöiden perehdytyksestä elvytystilanteeseen.

2. **Koulut ja oppilaitokset**

* Sisällytetään peruselvytyksen opetus perusopetuksen yläluokille (esim. 7.–9. lk) osana terveystiedon tai turvallisuuskasvatuksen opetusta.
* Koulutetaan ainakin osalle opettajille ja koulunkäynninohjaajille elvytysvalmius.
* Järjestetään säännölliset harjoitukset.

3. **Sydäniskurit (AED)**

* Kartoitetaan kunnan kiinteistöjen sydäniskurien määrä, sijoittelu ja saavutettavuus.
* Hankitaan tarvittaviin kohteisiin sydäniskurit (esim. koulut, liikuntahallit, uimahallit, suuret asiakastilat).
* Rekisteröidään kaikki laitteet valtakunnalliseen sydäniskurirekisteriin ja varmistetaan niiden huolto sekä näkyvä opastus.

4. **Kuntalaiset ja yhteisöt**

* Järjestetään yhteistyössä järjestöjen (esim. SPR, Sydänliitto) kanssa avoimia elvytyskoulutuksia.
* Hyödynnetään turvallisuus- ja hyvinvointitapahtumia kansalaistaitojen opettamiseen.
* Viestitään aktiivisesti hätätilanteessa toimimisesta (112, painelu, AED, 112 sovellus puhelimiin).

5. **Yhteistyö pelastus- ja ensihoitoviranomaisten kanssa**

* Laaditaan yhteiset toimintamallit.
* Selvitetään mahdollisuus osallistua ensivastetoiminnan tukemiseen tai vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.

Päätösehdotus

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kunta

1. laatii selvityksen elvytystaitojen, koulutusten ja sydäniskurien nykytilasta kunnan organisaatioissa, ja
2. valmistelee tämän valtuusto aloitteen pohjalta kunnalle toimenpideohjelman elvytystaitojen järjestelmälliseksi vahvistamiseksi sekä tuo sen valtuuston käsiteltäväksi.”