Päijät-Hämeen metsähoitoyhdistystä luotsaa kohti fuusiota Jussi Salonen, joka nousi viime vuonna MHY–hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Padasjoelta. Fuusiossa yhdistyvät Päijät-Hämeen Kanta-Hämeen ja Uudenmaan metsähoitoyhdistykset.
Perustettava Etelä-Suomen metsähoitoyhdistys on yksi Suomen suurimmista. Puheenjohtajilla on pitänyt kiirettä: yhdistysten sulauttaminen yhdeksi vaatii monenlaisia palavereita ja johtajanvalinta oli pitkällinen prosessi. Valituksi on juuri tullut Eero Poikolainen Äänekoskelta.
– Hommaa on ollut enemmän kuin osasin arvatakaan, sanoo metsäpalveluyrittäjänä toimiva Jussi Salonen.
Hän on myös itse metsänomistaja, jonka aika kuuluu pitkälti luonnon helmassa. Aikoinaan Skytän kartanosta erotetun Porkkolan tilan isännäksi Salonen tuli vuonna 1995. Tuolloin tilan ainoalla pojalla oli armeija sekä metsä- ja maatalouskoulu käytynä.
– Meillä oli navetassa lypsäviä 10–12, mutta säädökset muuttuivat ja esimerkiksi lantalaan olisi pitänyt tehdä iso investointi. Kasiniemen kivisillä ja savisilla pelloilla ei myöskään viljan viljely ole koskaan kannattanut.
Aikanaan jo isä-Kalle oli hankkinut lisää metsähehtaareja, joten oli loogista lähteä hankkimaan elantoa omia ja muiden metsiä hoitamalla. Lisäksi talvikaudella on kylän teiden aurausta.
Toiminimi Jussi Salonen työllistää yrittäjän itsensä lisäksi yhden metsurin. Vesijakolainen Heikki ”Kustaa” Koskinen tuli Salosen firmaan työharjoitteluun 13 vuotta sitten.
– Siitä asti ollaan töitä tehty yhdessä, eikä tästä nykyisellään mitään ilman Kustaata tulisikaan. Meillä jutut ja ajatukset käy hyvin yhteen, enkä koskaan ole ketään yhtä ahkeraa työmiestä tavannut. Kun Kustaa lähtee metsälle säällä kuin säällä, niin ei sitä itsekään kehtaa jäädä lämpöiseen pirttiin paperihommiin.
Salonen ja Koskinen ovat profiloituneet erikoiskohteiden erikoismiehiksi. Heiltä sujuvat lähellä rakennuksia olevat hankalat tonttipuut ja pienten ylispuiden poistot.
– Kyllähän se meiltä käy, mutta laittaispa siihen oudon. Moottorisaha-arsenaalin lisäksi minulla on pieni ja ketterä ajokone, joka säästää maapohjaa metsissä ja pihoilla.
Talvi meni tuulenkaatoja korjatessa
Viime talvi kului tuulenkaatoja korjatessa ja jokakeväinen istutuskausi on jo alkanut. Sitä riittääkin sitten juhannukseen asti.
– Kuusivoittoisten vuosien jälkeen koivua ja mäntyä istutetaan enemmän, jolloin monimuotoisuus säilyy ja oikeille kasvupaikoille saadaan oikeaa puulajia. Hirvistä huolimatta kannattaa yrittää.
Istutustöihin avuksi tulevat Salosen tyttäret. Sylvi opiskelee biologiaa Jyväskylän yliopistossa, Tuovi pääsee tänä keväänä ylioppilaaksi ja on yhtenä vaihtoehtona hakenut metsäkouluun opiskelemaan.
Salonen on ollut metsähoitoyhdistyksen valtuustossa useita kausia isolla äänimäärällä. Nyt hän toimii ensimmäistä kertaa hallituksen puheenjohtajana. Fuusioitumisen suurimmaksi hyödyksi Salonen nimeää mahdollisuuden tarjota metsäomistajille laajempaa palveluvalikoimaa ja suuremman puukauppavolyymin mukanaan vahvemman markkina-aseman.
Yhdistymisestä hyötyvät myös metsäurakoitsijat ja metsähoitoyhdistysten henkilökunta.
– Uusi, koko Etelä-Suomen kokoinen yhdistys tarjoaa enemmän työmahdollisuuksia metsäkone- ja metsäpalveluyrittäjille. Myös henkilökunnalla on enemmän uramahdollisuuksia. Tietysti myös metsänomistajat hyötyvät, sillä isompi yhdistys pystyy paremmin tarjoamaan asiantuntijan jokaisen tarpeeseen.
Salosen mukaan nykymetsänomistajat voivat olla hieman hukassa, sillä painetta metsien käyttöä kohtaan tulee joka puolelta.
– Pitäisi olla hiilinielua, suojelualueita ja vaikka mitä. Metsänomistajan pitää tuntea, että Metsänhoitoyhdistys on heidän puolellaan ja auttaa heitä hoitamaan metsiään juuri omistajan haluamalla tavalla.
Salonen on johtavissa päätöksentekoelimissä myös Järvi-Hämeen Osuuspankissa. Vapaa-ajalla hän metsästää, hiihtää ja pyöräilee.