Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2. ja tämänvuotisena teemana on vesi. Kotoa tulisikin aina löytyä edes muutama litra pullovettä ja puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri häiriötilanteita varten.
– Sillä, että valmistaudumme pärjäämään kolme vuorokautta kotona, turvaamme yhteiskunnan huoltovarmuutta, tähdensi SPEK:n 72 h varautumiskouluttaja Sanni Seppälä SPR:n tiistaituvalla 4.2.
72 tuntia on varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatkos voi aiheuttaa tilanteen, jossa yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
– Putkirikkoja tapahtuu Suomessa keskimäärin 14–22 vuorokaudessa. Ja kun putkikanta on vanhaa, rikkojen määrä kasvaa.
Seppälä kertoi, että hanaveden tulo jatkuu yleensä lyhyen sähkökatkon ajan. Taajamassa vesi tulee painovoimaisesti vesitornista parin tunnin ajan, mutta haja-asutusalueella omista kaivoista ei vettä saa ilman manuaalipumppua. Yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjestetään yleensä vedenjakelu.
– Vettä tarvitaan noin 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa: juomaveden lisäksi sitä menee ruoanlaittoon ja pesemiseen. Kokonaistarpeeseen pitää muistaa laskea myös mahdolliset lemmikit.
Jo 2–3 % nestehukka alentaa suorituskykyä ja 10 % kuivuminen on niin vaarallinen, että voi aiheuttaa sokkitilan. Seppälä neuvoo valmistautumaan vesipulaan ostamalla elintarvikekäyttöön tarkoitettuja kannellisia sankoja tai kanistereita. Jos vesi on saastunutta, hana kannattaa teipata kiinni, jottei kukaan vahingossakaan altista itseään. Käyttökiellon sijasta voi vesihuollosta tulla keittokehotus.
– Keittokehotus annetaan nykyään aika herkästi, jos epäillään laatuongelmia juomavedessä. Vähintään 5 minuuttia pitää vettä keittää, että tuhoutuu kaikki taudinaiheuttajat. Kahvin- ja vedenkeitin ei kuumenna vettä tarpeeksi pitkään. Peseytymiseen voi käyttää vettä ilman keittämistä, mutta kädet on syytä pestä käsidesillä.
Vettä löytyy myös luonnosta. Seppälä kävikin esityksessään läpi menetelmiä, joilla järvivedestä tai sulatetusta lumesta saa suodattamalla, seisottamalla ja sakkauttamalla puhtaampaa. Lähdevettä voi käyttää sellaisenaan.
Vedensuodattimet poistavat bakteerit ja alkueläimet, mutta virukset ovat liian pieniä. Ultraviolettivaloon perustuvat desinfiointilaitteet ovat tehokkaita ja helppokäyttöisiä.
Vessaakaan ei voi vetää vesikatkoksen aikana. Pönttöön viritetäänkin roskakassi, johon tarpeet tehdään.
– Älä laske vettä viemäriin, vaikka sitä tulisikin hanasta, sillä järjestelmä voi tulvia.
Kunnanjohtaja Juha Rehula oli saapunut tilaisuuteen puhumaan varautumisesta. Hän kävi esityksessään läpi lainsäädännön vaaatimuksia ja toimivaltakysymyksiä. Padasjoella on viime vuonna tehty kunnan valmiussuunnitelma ja nimetty vastuuhenkilöt kriisitilanteiden varalle.
– Täydet pisteet teille, jotka olette tällaisen tilaisuuden järjestäneet, kiitteli Rehula SPR:n Padasjoen yhdistystä.
Yhteiskunta on joutunut viime vuosina opettelemaan kriisiaikojen selviytymistä tositilanteissa. Korona yllätti kaikki: Pukkilassa, jossa Rehula tuolloin oli kunnanjohtajana, varautumisohjeet löytyivät yhdestä kansiosta: siellä oli enää yksi henkilö, joka yhä oli kunnan palveluksessa ja hänenkin puhelinnumeronsa oli muuttunut. Koko Suomi seurasi ministerien tiedotustilaisuuksia ja THL:n kuolleisuuslukuja.
– Itäisen naapurin hyökkäys Ukrainaan pisti monta muuta asiaa yhteiskunnassa uuteen valoon.
Häiriötilanteita oli Padasjoella viimeksi kesällä, jolloin myrskyjen jälkeen oli paljon sähköttömiä talouksia. Samalla sapluunalla valmistaudutaan niin suuronnettomuuksiin kuin vesikatkoksiinkin.
Kunnassa on Häme24-valmiusharjoituksessa harjoiteltu toimimista laajemmassa hätätilanteessa. Senkin jälkeen on avainhenkilöitä koulutettu lisää. Kunnan valmiusorganisaation johdossa on kunnanjohtaja. Noin 25 hengen organisaatiosta valtaosa on kunnan palveluksessa.
– Tämän vuoden talousarviossa on summa aggregaattien hankintaan kunnan kiinteistöihin. Toiminta pitää varmistaa kaikissa oloissa. Myös kylätalojen aggregaateista on tarjous.
Rehula maalasi esimerkin, jossa sähkökatkon pitkittyessä kunta tulostaa kopiokoneella tiedotteita siitä, missä kuntalaiset voivat ladata kännyköitään. Tiedonkulku voi olla haastavaa, jos verkot ovat alhaalla.
Poikkeusoloissa sakkia voi olla enemmänkin
Häiriötilanteissa myös muut kuin Padasjoen kunnassa vakituisesti asuvat ovat kunnan kontolla. Kaikkien turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen on työlistalla kärjessä. Muita toimia ovat mm. häiriötilanteiden seurausten minimointi oikea-aikaisilla ja oikein mitoitetuilla vastatoimilla sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Paikkakunnan yhtenä vahvuutena ovat toimivat kylät, joilla on paras paikallistuntemus alueestaan.
– Jos jotakin tapahtuu, meitä voi olla täällä parhaimmillaan noin 16 000 vapaa-ajan asukkaat huomioiden. Etätyöläisten määrästä ei ole lukemaa, mutta koronan jäljiltä meilläkin on näitä kausiasukkaita, jotka ovat täällä yhä enemmän.
Opetusta pitää pystyä kunnan järjestämään kaikissa olosuhteissa kaikille oppivelvollisuusikäisille Suomen kansalaisille.
Omakohtaisesta varautumisestaan Rehula antoi kiitoksen ”toimivalle johdolle”; taloudesta löytyy ravintoa ja vettä kolmeksi vuorokaudeksi, löytyypä taskulamppukin, mutta patteriradio on vielä hankkimatta. 72 h varautumisen opasta oli jaossa tilaisuudessa ja sitä on myöhemminkin saatavilla ainakin Olkkarilta.