Luhangan kunnassa Tammijärven kylässä 26.12.1944 syntynyt Tauno Tuominen tuotiin neljävuotiaana Padasjoelle vanhempien, Kallen ja Kertun ostettua Pajulan tilan Kellosalmelta. Kaksitoistalapsisessa perheessä kasvettiin työntekoon. Kahdeksankymppinen tekee edelleen täysiä työpäiviä.
– Kellosalmen kansakouluun oli viisi ja puoli kilometriä, matka taittui polkua pitkin kävellen tai hiihtäen. Kellosalmella oli yli 50 oppilasta ja Virmailassa oli myös koulu, muistelee Tuominen.
Koulun päätyttyä hän teki talvisin metsätöitä, metsäfirmojen puutavara-ajoa hevosella. Armeijan jälkeen vuonna 1965 Tuominen tapasi paikallisessa Lehtomaan kaupassa Ulla-myyjättären ja 12. kesäkuuta pari kävi vihillä Pappilassa. Minkäänlaisia juhlia ei tuolloin pidetty, niinpä isännän kasikymppisiin yhdistetään nyt 60-vuotishääpäivä.
– Häämatka on tekemättä ja häävalssi tanssimatta. Valssi kuunnellaan nyt Tapaninpäivänä syntymäpäivillä Pitokärjessä.
Nuoripari osti tilan Taunon vanhemmilta. Lapsia syntyi kolme: Ari vuonna 1966, Arto 1967 ja Asko 1977. Pojista kaksi on jäänyt Kellosalmelle.
– Ensimmäisen traktorin ostin vuonna 1965. Sillä olin yhdeksän vuotta Padasjoen Raivauksen maanrakennustyömailla Padasjoella ja Kuhmoisissa. 1974–85 olin traktorin kanssa Hämeen Sähköllä vetämässä pylväitä ja sähköjohtoja linjoille.
Vuonna 1973 saatiin autotie Kellosalmelta Harmoisiin. Yhdeksän kilometrin tie työllistikin isäntää 20 vuoden ajan: talvisin oli auraukset ja kesäisin lanaukset, kunnes valtio otti tien vastaan. Kun huvila-asutus lisääntyi, ryhtyi Tuominen tarjoamaan myös talonmiespalveluja. Pajulan tila mainosti monipuolisia palveluitaan, joihin kuuluu myös mökkivuokraus, jo 70-luvulla jaetuissa esitteissä.
Toimiala sen kuin laajeni, kun syksyllä 1988 avattiin tilalle konekorjaamo. Se työllistää edelleen yhden miehen. Parhaimmillaan tila on työllistänyt neljä ulkopuolistakin.
Kun alkuun kotitilalla oli kolme lehmää, valmistui vuonna 1975 Pajulaan 24 nautayksikön lypsylehmänavetta. Se oli aikanaan Padasjoen suurimpia. Lehmiä Tuomiset lypsivät kolmen vuosikymmenen ajan.
Tilan pellot ja maatalousrakennukset on vuokrattu Arin ja Askon MTY:lle. Tauno onkin palannut enemmän metsähommiin, joista on kokemusta jo lapsuuden pokasaha-ajoilta lähtien. Pajulassa on jalostettu puuta sahatavaraksi ja polttopuuksi.
– 70-luvulla sahautettiin parhaana vuonna 1200 m3 tukkia laudaksi ja lankuksi.
Nykyisen isäntäväen aikana Pajula on kasvanut alle 40 ha tilasta yli 300 hehtaarin tilaksi metsäpalstoja ostamalla.
Loka-ajoa
Padasjokelaiset tuntevat Taunon parhaiten lokakuskina. Lokakaivojen tyhjennyksiä hän on tehnyt vuodesta 1973 asti ja tilauksia on jo ensi vuodeksikin. Vuonna 2023 Lions Club muisti isäntää Padasjoen Palvelija –tunnustuksella.
– Kun kysytään, että kauanko vielä meinaan ajaa, sanon, että kyllä vielä huomenna ainakin.
Työtöntä päivää ei ole tähän mennessä ollut. Vasta vanhemmiten Tuomiset ovat käyneet pari kertaa risteilyllä, muuten on elämä ollut työntäyteistä.
– Täällähän ne työt on syrjäkylällä. Sanoin aina kaupunkiin lähtijöistä, että ne lähti työtä pakoon. Terveelle ihmiselle ei pitäisi antaa rahaa muuta kuin työstä.
Kalastus on aina ollut tärkein harrastus. Jokioisten, sittemmin Padasjoen reitin osakaskunnassa Tuominen on ollut alusta asti. Hän toimii kalastuksenvalvojana myös Kellosalmen osakaskunnassa. Kellosalmen kyläyhdistyksessä hän on ollut mukana pitkään.
Työnteko on aina ollut mieleistä, eikä sen lopettaminen ole näköpiirissä. Kovakuntoinen kahdeksankymppinen ei kärsi nivelvaivoista eikä tarvitse edes silmälaseja. Astmaan on lääkitys, mutta muuta lääkkeitä ei ole tarvittu.
– Kysyttäessä kuntoni salaisuutta olen vastannut, että olen kiertänyt uimahallit ja kuntosalit kaukaa. Päijänne on uima-altaani ja metsä kuntosalini.