Padasjoen kunnassa on alkamassa rakennustietojen ja rekisterien selvitystyö, jonka ensimmäisessä vaiheessa tänä syksynä tarkastellaan kirkonkylän taajaman tiheimmin asuttua aluetta.
Selvitys koskee noin 500 kiinteistöä ja siihen liittyy myös käynti paikan päällä.
Viime vuonna teetettiin koko kunnan alueelta kiinteistörekisterien vertailu, jossa konsultti vertasi kunnan kiinteistörekisteriä, Digi- ja väestöviraston rekisteriä ja kiinteistöverorekisteriä sekä ilmakuva-aineistoa keskenään. Vertailussa selvisi, missä päin Padasjokea on eniten ristiriitaisuuksia.
Kunta on tällä hetkellä päärekisterin pitäjä, josta tiedot välittyvät muihin rekistereihin. Kiinteistön omistaja on kuitenkin henkilö, jonka tulisi tarkistaa ja pitää rekisteritiedot ajan tasalla. Näin ei kuitenkaan ole aina tapahtunut, joten rekistereissä on ristiriitaisuuksia ja jopa virheitä. Harmillista on, että esim. omistajan verottajalle ilmoittamat tiedot eivät välity kunnan kiinteistörekisteriin.
– Löytyi selkeät ristiriitojen tihentymäalueet: kuntakeskuksen alue ja myös kylien ydinkeskustat. Rantarakentamisessakin on jonkin verran poikkeamia, sanoi rakennustarkastaja Osmo Knaapi.
Tarkoitus onkin vielä syyskuun aika käynnistää kirkonkylällä rakennustietojen ja -rekisterien inventaario, jossa tarkistetaan kiinteistötietojen paikkaansa pitävyyttä. Työn tarkoituksena on selvittää yli 5 m2 rekisterissä olevien sekä rekisteristä puuttuvien rakennusten perustiedot kiinteistöittäin. Samalla selviää rakennusten todellinen käyttötarkoitus. Arvattavasti monet vakituisesti asutuiksi merkityistä taloista ovatkin todellisuudessa talousrakennuksia tai jopa purettuja.
Kiinteistövero on inventaarion yksi sivujuonne ja sitä kautta kunta on saamassa todennäköisesti lisätuloja. Viimevuotisen karkean selvityksen perusteella ei ole tehty vielä mitään rekisterimuutoksia.
– Oletusarvona on muiden kuntien kokemusten perusteella kiinteistöverotulojen kasvu. Osa on maksanut liikaa ja osa liian vähän; kun rekisteritiedot ovat ajan tasalla, kohtelee verotus kaikkia tasapuolisesti.
Verottaja sen sijaan tarkensi vuodenvaiheessa linjaustaan lähinnä rantakiinteistöjen osalta: aiemmin 2 ha metsätilaa, jossa oli rantapaikka, pystyi käsittelemään metsätilana, mutta nyt verottaja katsoo sen kokonaisuudessaan lomakiinteistöksi.
Kirkonkylän inventaario alkaa rakennustarkastajan hankintapäätöksen jälkeen lähiviikkoina. Rahat hankkeeseen ovat olemassa talousarviossa.
– Hankkeessa käydään läpi rekisteritiedot, mutta käydään kiinteistöittäin paikan päällä. Kaikki tarkistetaan silmämääräisesti, tosin kaikkiin pihoihin ei varmaankaan ole tarvetta mennä, jos tilanteen näkee hyvin ilmakuvista tai portinpielestä, kertoo Knaapi.
– Tästä tietenkin tiedotetaan kiinteistönomistajia etukäteen.
Mittauslaitteilla nähdään kiistattomasti rakennuspaikkojen oikeellisuus ja pinta-alat. Ennen mittausten aloittamista on paikallislehteen tulossa asiasta ilmoitus ja kiinteistönomistajille kirjepostia.
Käytännön maastotyöt pyritään tekemään loka-marraskuun aikana. Korjattu aineisto on tarkoitus saada Digi- ja väestövirastolle ja edelleen verottajalle joulukuussa. Ajoitus on hyvä, sillä Padasjoki on muiden kuntien tavoin siirtymässä valtakunnalliseen Ryhti-järjestelmään (=Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä).
Kirkonkylä on ensimmäinen vaihe hankkeessa ja tulevina vuosina käydään läpi sivukylien asuintihentymät. Knaapi uskoo, että kunhan koko kunta on inventoitu, helpottaa se myös rakennusvalvontaa kunnassa ja rekisterinpitäjien työtä.
– Jos rekisteritiedoissa on jotakin häikkää, tulee se eteen yleensä aina siinä vaiheessa, kun omistaja vaihtuu. Siitä aiheutuu siinä vaiheessa kaikille osapuolille paljon ylimääräistä työtä.