Kuntatalouden asiantuntija kehittäisi Padasjoen elinvoimaa ★

Petri Härkönen asuu käytännössä Kuhmoisissa metsätilallaan ja tekee konsulttiyrityksensä kautta keikkaluonteisia talouteen ja rahoitukseen liittyviä projekteja kunnille.

Päijänteellä viihtyvä Petri Härkönen on toiminut Savukosken, Enontekiön, Sodankylän, Keravan ja Vihdin kunnanjohtajana.

– Näen Padasjoen porttina Päijänteelle. Arvostan luontoon liittyviä arvoja ja niissähän Padasjoella on aivan loistavat mahdollisuudet tälläkin hetkellä. Moni kunta markkinoi itseään luontoarvoilla, mutta Padasjoella ollaan ihan eri tasolla.
Härkösellä on vertailupohjaa, sillä hän on ollut hiihtämässä ja kiipeilemässä arktisilla retkillä Grönlannin mannerjäätiköllä. Hän on myös aktiivinen metsästäjä ja omistaa kolme metsästyskoiraa. Lisäksi hän on kävellyt Euroopan halki Lausannesta Roomaan 1150 km ja kolmesti Santiago de Compostelan -vaellusreittejä.
Padasjoki on Härkösen silmissä myös väylien­ keskipiste. Välimatkat eri puolilta Suomea ovat kohtuulliset ja sijainti erinomainen. Padasjoki on tuttu paikka jo lapsuudesta: perheen mökiltä Luopiois­ten Puutikkalasta käytiin usein ystäväperheen luona ja Arto-veli harjoitteli keihäänheittoa Ahjolan kentällä. Viimeksi Härkönen kävi Padasjoella lauan­taina Sahti-SM:ssä ja veneilykaudella tulee ajeltua useinkin satamassa ja Kelossilla.
Härkönen on toiminut paitsi viiden kunnan kunnanjohtajana, myös yhden Suomen suurimman matkailuyrityksen toimitusjohtajana. Hän näkee Padasjoel­la upeat mahdollisuudet matkailun kehittämiseen.
– Sama logiikka, jolla Lapin matkailua on rakennettu, pitäisi tuoda Padasjoelle. Olen nähnyt, miten sitä tehdään kannattavasti ja niin, että siihen pystytään investoimaan.
Kuntatalouden asiantuntijan mukaan Padasjoen kunnan talouden perustat ovat ihan hyvät. Viime vuoden tilinpäätös oli tosin negatiivinen:
– Käyttötalous pitää kyllä laittaa kuntoon. Vaikka velkamäärä on alhainen, kovin monta suurta investointikuviota kunnan talous ei tule kestämään. Investoinnit pitää tehdä erittäin harkitusti.
Talous ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan se että palvelut on sillä tasolla, että ne tuottavat kuntalaisille mahdollisimman paljon hyötyä. Toinen asia, johon kuntia tarvitaan, on edunvalvonta. Härkösen pitkän ja monipuolisen uran aikana on muodostunut varsin kattava verkosto: toimivia yhteyksiä on niin kunta­maailman kuin elinkeinoelämän ja maan poliittiseen johtoon.
Härkönen panostaisi myös elinkeinoihin. Padasjoella pitää hänen mukaansa ottaa harppaus­ elinvoimassa:
– Jos halutaan satsata elinvoimaan, pitäisi huolehtia nykyisistä yrityksistä paremmin. Ne ovat parhaita työllistäjiä. Toki pitää miettiä sitäkin, miten houkutella uusia yrityksiä. Se on tuttua aikaisemmista kuntojohtopesteistä.
58-vuotiaalla Härkösellä on ”yksi hyvä johtajarupeama” vielä edessä ennen eläkkeelle jäämistä. Hän on syntynyt Helsingissä, mutta asunut suurimman osan elämäänsä muualla ulkomaita myöten, Suomessakin lukuisilla eri paikkakunnilla.
– Minua on pyydetty erilaisiin kuntajohtajatehtäviin hoitamaan talous kuntoon tai jotakin muuta. Keravalle olen antanut 10 vuotta elämästäni, se on pisin johtopestini.
Perheeseen kuuluu 3 poikaa, joista nuorin lukiossa ja kaksi vanhempaa opiskelevat yliopistossa, sekä avopuoliso, joka työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana.
Härkönen pääsisi aloittamaan Padasjoen johdossa heti lokakuun alussa, kun kunnanvaltuuston päätös tulee lainvoimaiseksi. Hän haluaisi auttaa Padasjoen kuntapäättäjiä tekemään hyviä päätöksiä. Kunnanjohtajan kuuluu asua johtamassaan kunnassa, joten Härkönenkin hankkisi täältä asunnon.
– Jos Padasjoki haluaa­ sellaisen johtajan, joka saa aidosti aikaan ja jolla on näyttöjä siitä, että menestystä on tullut, uskon että olen oikea henkilö Padasjoen uudeksi kunnanjohtajaksi.

Scroll to Top