Vesihuoltolain uudistuksen tavoitteena on turvata hyvä ja toimintavarma vesihuolto entistä paremmin tulevaisuudessa.
Muutokset ovat laajoja ja vaikuttavat sekä kuntiin että vesihuoltolaitoksiin. Keskeisiä uudistuksia ovat mm. kunnan vesihuoltolaitoksen ja -omaisuuden myyntikielto yksityisille, uudet suunnitteluvelvoitteet sekä perusmaksun muuttuminen pakolliseksi.
– Maaseutukunnissa on usein haasteena se, että keskustaajamaa lukuun ottamatta asutus on harvaa, mikä tekee vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja ylläpidosta kallista. Padasjoella tilannetta helpottavat hyvät pohjavesialueet, joiden ansiosta kiinteistökohtainen vesihuolto on usein toimiva ratkaisu asemakaava-alueen ulkopuolella, kertoo Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale.
Vesihuolto vaatii kuitenkin huolellista rakentamista, kunnossapitoa ja jatkuvaa seurantaa. Padasjoella vesiosuuskuntia ei ole, mutta monissa kunnissa toimivat vesiosuuskunnat kamppailevat ikääntyvän talkooväen kanssa, ja samankaltaisia haasteita on myös pienillä kunnallisilla vesihuoltolaitoksilla. Lain mukaan vesihuoltolaitokseksi katsotaan toimija, joka palvelee vähintään 50 asukasta.
Padasjoella vesihuolto ja jätevesipalvelut on hiljattain yhdistetty taloudellisista syistä ja niistä vastaa Padasjoen Vedet Oy.
Kuntien vastuu
Kunnat eivät voi enää myydä vesihuoltolaitostaan yksityisille toimijoille. Käytännössä näin ei ole aiemminkaan toimittu, mutta nyt kielto kirjataan lakiin. Kunnat voivat kuitenkin edelleen myydä laitoksen toiselle kunnalle tai kuntien yhdessä omistamalle vesihuoltolaitokselle. Myös uusien yhteisten laitosten perustaminen on mahdollista. Se tukee seudullista yhteistyötä, jota on jo toteutettu Lahti Aquan hoitaessa Heinolan ja Asikkalan vesihuoltoa.
Kuntapäättäjillä on merkittävä vastuu siitä, minne ja millä perusteilla investointeja tehdään. Päätösten tulisi perustua todellisiin kustannuksiin ja realistisiin tuloarvioihin.
– Monissa kunnissa ollaan ongelmissa, kun on liian hövelisti rakennettu vesihuoltoverkkoa alueelle, jossa ei uutta asutusta ole syntynytkään. Tällöin taloudellinen yhtälö ei vain toimi, kertoo Taipale.
Veden hinnan korotuksia on saatettu lykätä myös poliittisista syistä, esimerkiksi koska naapurikunnassa vesi on edullisempaa. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa hintoja joudutaan myöhemmin nostamaan kerralla paljon – tai turvautumaan verovaroihin, mikä ei ole lain tavoite. Myös geologiset erot vaikuttavat: pohjavesitilanteet ovat hyvin erilaiset ja joissakin kunnissa joudutaan talousvesi valmistamaan pintavedestä.
Padasjoella vesihuollon käyttömaksuja ollaan juuri heinäkuun alusta korottamassa. Padasjoen vesihuoltoverkosto tarvitsee nyt ja tulevina vuosina mittavia saneeraustöitä, joita tämänhetkiset vesimaksut eivät riitä rahoittamaan. Saneerausinvestoinneilla huolehditaan vesihuoltoverkoston toimintavarmuudesta ja minimoidaan huonokuntoisesta verkostosta aiheutuvat vedenjakelunhäiriöt.
Valtakunnallisesti Padasjoen vesimaksut eivät ole erityisen korkeat, ja perusmaksu on edelleen maltillinen. On kuitenkin todennäköistä, että perusmaksujakin korotetaan edelleen monissa kunnissa lähivuosina, koska laki edellyttää vesihuollon rahoittamista asiakasmaksuilla.
Yhdysvesijohto tärkeä
Uusi laki velvoittaa vesihuoltolaitoksia tekemään verkoston kuntotutkimuksia, tehostamaan seurantaa ja laatimaan suunnitelmia häiriötilanteiden varalle. Toimintaa häiriötilanteissa tulee myös harjoitella.
Elinvoimakeskukset tehostavat jatkossa vesihuoltolaitosten valvontaa. Kunnille on myös viime vuosina viestitty selkeästi verkostojen korjaustarpeista ja siitä, että paljon putkistoja on tulossa käyttöikänsä päähän. Helpompaa olisi tehdä huoltotyöt suunnitellusti kuin odottaa, että putket rasahtavat poikki.
Asikkala-Padasjoki yhdysvesijohto on erittäin tärkeä huoltovarmuuden kannalta.
– Termi huoltovarmuus on jo aika kulahtanut, mutta on kuitenkin selvää, että vesi on perustarve ja sen huollon takaaminen myös poikkeustilanteissa tärkeää.
Varavesiyhteyksissä keskeistä on, että niiden toimintaa testataan. Lakimuutosten useille velvoitteille on muutaman vuoden siirtymäaika.
Vesihuollon tilasta on julkaistu maakuntaiiton raportti vuonna 2024. Sen mukaan Päijät Hämeessä vesihuolto toimii teknisesti pääosin hyvin, mutta resurssit, verkostojen kunto ja toimintavarmuus vaihtelevat kunnittain. Raportissa todetaan, että vesihuoltolaitokset toimivat useissa kunnissa pienillä, hyvin vajavaisillakin resursseilla.
Keskeisiä maakunnallisia haasteita raportin mukaan ovat ikääntyvä infrastruktuuri, henkilöstöpula ja hiljaisen tiedon katoaminen, vuotovesien suuri määrä, pienet puhdistamot, joiden tulevaisuus on epävarma, vapaa-ajan asumisen voimakas kausivaihtelu sekä kiristyvät EU-vaatimukset.
Vuotoprosentit korkeita
Padasjoella vesijohtoon liittyneitä on 1 876 ja viemäriin 1 890 asukasta. Vapaa ajan asuntoja on 2 491 kpl, mikä on erittäin paljon suhteessa vakituiseen väestöön.
Vesijohtoverkostoa Padasjoella on 63,8 km ja viemäriverkostoa 53,9 km. Saneerausvauhti on 0,40 km/vuosi, mikä tarkoittaa laskennallisen saneerausajan olevan yli 150 vuotta. Tavoitetaso olisi noin 50 vuotta.
Padasjoen vuotovesiprosentit ovat maakunnan korkeimpia. Talousveden osalta se on 52 % ja jäteveden 64 %. Se on merkittävä riski sekä taloudellisesti että toimintavarmuuden kannalta.
Kehittämistarpeita Padasjoella on raportin mukaan jätevedenpuhdistamoiden saneerauksessa ja toiminnan tehostamisessa, jotta se vastaa EU:n jätevesidirektiivin vaatimuksia typenpoiston tehostamisesta, mikroepäpuhtauksien seurannasta ja energiatehokkuuden parantamisesta. Toinen kehittämiskohde on vuotovesien vähentäminen lisäämällä verkostotutkimuksia ja mittauksia.
Padasjoki on raportin mukaan yksi niistä kunnista, joille suositellaan vesihuollon operointipalveluiden hankkimista isommalta toimijalta. Käytännössä se voi olla Lahti Aqua -yhteistyön laajentamista Padasjoellekin tai yhteistyö toisen pienen kunnan kanssa.