Maakesken possutehtaalla emakot liikkuvat pihatossa ja käyvät kioskilla syömässä ★

Padaspekoni on tehnyt tuotantolaitoksessaan merkittävän hyvinvointi-investoinnin poistamalla emakkohäkit pihatosta ja asentamalla tilalle ruokintakioskit, joissa siat käyvät syömässä ja juomassa. Kioskeja on yhteensä 10.

– Emakolla on korvassa mikrosiru, josta ruokintarobotti tunnistaa eläimen ja annostelee sille oikean määrän rehua koon ja tiineysvaiheen mukaan, kuvailee toimitusjohtaja Ilkka Ojanen Orivedeltä.

– Kun emakko on syönyt, tietokone avaa portin ja seuraava pääsee aterialle.

Maakeskeen 2005 rakennetussa sikalassa on 850 emakkoa, jotka toukokuussa valmistuneen peruskorjauksen ansiosta saavat nyt käyskennellä vapaasti pihattoalueella ja vetäytyä halutessaan omaan rauhaan makuulooseihin.

– Tämä oli ensimmäisen kulman korjaus. Suunnitelmia on lisää tuleville vuosille, mutta aika näyttää, miten päästään eteenpäin. Puhutaan niin isoista summista, että rahoittajan suhtautuminen on ratkaiseva.

Eläinlääkäri käy tarkistamassa eläinten voinnin Padaspekonilla kerran viikossa. Yritys on tehnyt pitkään yhteistyötä yliopiston kanssa: tutkimushanketta ei tällä hetkellä ole, mutta eläinlääkäriharjoittelijoita tulee tänäkin kesänä kolme Maakeskeen.

Emakkopihatossa siat voivat liikkua vapaasti.

Seitsemän työntekijää

Automatiikasta huolimatta ihmistyötäkin yhä tarvitaan. Ainakin alussa työvoimaa on jopa lisätty yhdellä vuokratyöläisellä seitsemään työntekijään. Heistä on 3 padasjokelaista ollut mukana alusta asti ja muutkin vakituiset työsuhteet ovat pitkiä.

Padaspekonin omistaa viisi maatilaa, joista kaksi on Padasjoelta. Padaspekonilla on aloitettu hallittu sukupolvenvaihdos. Nuori isäntä Antti Marttila Heinolasta valittiin vuosi sitten hallituksen puheenjohtajaksi, nuori isäntä Jere Ojanen Orivedeltä valittiin tänä vuonna yhtiön hallitukseen.

Ihan parasta on, kun näkee nuorten isäntien ottamassa vastuuta yrityksen toiminnasta. Itse voin siirtyä syrjään luottavaisin mielin, tietäen, että Padaspekoni on hyvissä käsissä.

Ojasen omassa sikalassa kasvatetaan imisäporsaat ensikoiksi, mihin menee puoli vuotta. Ojasella on myös välikasvattamo, sillä tuotantotehokkuus on kasvanut yllättävästi parissa vuosikymmenessä: kun Padaspekonia suunniteltiin, yhdeltä emakolta vierotettiin vuodessa keskimäärin 19–20 porsasta.

– Me oltiin hurjia ja suunniteltiin välikasvattamo tuotannolle 22 porsasta. Viimeiset 3 vuotta luku on kuitenkin ollut 38.

Emakko porsii 2,4 kertaa vuodessa ja imettää porsimisen jälkeen 4 viikkoa, jolloin possu painaa 8 kiloa. Viiden viikon kuluttua vieroitetun porsaan paino on noussut jo 30 kiloon ja siitä pitäen se luokitellaan lihasiaksi.

Kastraatio

Porsaita Padaspekonilla on kerrallaan noin 5–6 tuhatta. Yksi emakko tekee yleensä 4–5 pahnuetta, mutta yksilöissä on isoja eroja. Parhaat porsivat kaksitoistakin kertaa ennen teuraaksi joutumistaan.

Porsaiden kastraatiosta on viime päivinä puhuttu paljon julkisuudessa. Sikaloille kastrointi on ylimääräinen rasite ja vaatii paljon käsityötä. Padaspekonilla siihen menee kolmen ihmisen aikaa kaksi päivää joka viikko.

Kastraatio on puudutteesta ja kipulääkityksestä huolimatta iso toimenpide porsaalle. Ei luulisi nykyaikana olevan mikään iso juttu keksiä tekniikka millä saataisiin karjut lajiteltua teurastamossa.

Työvoimaa vaativa vaihe on myös siemennys. Karjuja on Maakeskessä neljä ja niiden tehtävä on näyttäytymällä saada tiineytysosastolla olevien emakoiden ja ensikoiden hormonit hyrräämään. Kiiman alettua kaikki keinosiemennetään: kuriiri tuo lähetyksen laimennettua spermaa joka viikko Sastamalan karjulasta.

Possutehtaalla ollaan täysin markkinavoimien armoilla. Perjantaisin klo 16 ilmoitetaan uudet hinnat, jotka tulevat voimaan sunnuntaina.

– Kun kaikki tavarantoimittajat nosti hintoja ja vetosi siihen, että polttoaineen hinnat ja kustannukset ovat nousseet, HK Foods siihen samaan vedoten laski meidän tuottajahintaa, mikä on laskenut 15 % vuodesta 2024. Kustannus on väärässä kohtaa, kun se iskee aina alkutuottajaan. Minun mielestäni alkutuottajan pitää saada nousseet kustannukset myös samalla lailla kuin muutkin yritykset. Ketjussa on muitakin kustannuksien jakajia, kuten teurastamo ja etenkin kauppa. Kauppa sanelee hinnat teurastamolle, joka vähentää omat kulunsa ja jakojäännös on tuottajahinta.

Scroll to Top