Eurooppa-päivän etkoja on jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa. Padasjoki oli vuorossa maanantaina 27.4.
Eurooppa-päivää vietetään 9.5. Schuman-julistuksen kunniaksi: hän esitti tuolla päivämäärällä vuonna 1950 yhtenäisen Euroopan luomista. Varsinaisena merkkipäivänä on Lahden torilla tapahtuma.
Europe Direct Päijät-Hämeen työntekijä toimi juontajana paneelissa, jossa olivat Padasjoen kunnanjohtaja Juha Rehula, Padasjoen yhtenäiskoulun ja lukion historia, yhteiskuntaopin ja filosofian opettaja Marja-Riitta Tikkala sekä vt. maakuntajohtaja Juha Hertsi.
Europe Directillä on 400 pistettä eri puolilla Eurooppaa, joista Suomessa yhdeksän. Päijät-Hämeen piste on kaikista uusin, avattu tammikuun alussa. Tarkoituksena on lisätä kansalaisten EU-tietoisuutta.
Etkoilla keskustellaan EU:n merkityksestä paikallisesta näkökulmasta.
Kokeneita EU-konkareita
Panelistit olivat kaikki EU-konkareita.
– 2017 Euroopan parlamentti aloitti EPAS–hankkeen ja seuraavana vuonna Padasjoki valittiin mukaan: me ollaan Päijät-Hämeen ainoa Euroopan parlamentin yhteistyökoulu, kertoi EPAS–hankkeen vastuuopettaja Tikkala.
Padasjoen parhaista puolista Tikkala nosti esiin yhteisöllisyyden:
– Pienessä kunnassa yhteistyö eri tahojen kanssa sujuu mutkattomasti ja sillä saadaan paljon aikaiseksi.
Rehulan nosto Padasjoesta oli Mainiemi-Kullasvuoren alue yhdistettynä Päijänteeseen: se on jotain sellaista, mitä monellakaan kunnalla ei ole.
– Nyt se vasta timantti, joka pitää hioa.
Kunnanjohtaja huomautti myös, että EU:n lainsäädäntö ohjaa kunnan päätöksentekoa.
– Omalla kohdalla entisessä elämässä olen mennyt poliisisaattueessa limusiinin takapenkillä 140:ä keskellä Luxenburgia ja miettinyt, mitähän se maalaispoika täällä tekee.
Ministeriytensä kautta Rehula on nähnyt EU:n koko päätöksentekoprosessin. Hän muisteli vuoden 1994 kansanäänestystä, jossa Suomen kansa jakaantui EU-liittymisen suhteen kahtia.
Tikkalan työssä EU on näkynyt viimeiset 16 vuotta opinnoissa ja projekteissa. Valtakunnallista demokratiakasvatusta tehnyt Tikkala kutsuttiin lukioluokkineen jo vuonna 2010 Viroon, jossa oli Euroopan parlamentin nuorten tapahtuma. Sen jälkeen on Padasjoen lukion kurssitarjottimella ollut Eurooppalaisuus ja Euroopan Unioni –syventävä kurssi. Lisäksi Padasjoki on ollut yli 10 vuotta mukana kansainvälisissä yrittäjyyskasvatusprojekteissa.
Hertsi ihasteli Padasjoen mallia ja totesi, ettei missään muualla maakunnassa ole vastaavaa. Hän muisteli belgialaistuttavansa sanoneen jo 80-luvulla, että ”joskus me ollaan yhtä isoa Eurooppaa kaikki”. Työssään Päijät-Hämeen liitossa Hertsi on vuodesta 2000 vieraillut Euroopassa.
Leader vaakalaudalla
30 vuoden aikana on tapahtunut suuria muutoksia: panelistit mainitsivat mm. eurooppalaisen vapaan liikkuvuuden EU–alueella, omasta rahasta luopumisen ja kansainväliset hankkeet.
– Ei meillä olisi kylätalot sellaisessa kunnossa kuin ne nyt on ilman Leader-rahaa, mainitsi Rehula.
– Kun menette Kullasvuorelle, siellä on maisematorni ja kyltti, että tämäkin hanke on toteutettu EU–rahoilla.
Kun yleisöltä kysyttiin, onko EU hyödyttänyt Padasjokea, vastauksena oli pelkkiä vihreitä lappuja. Hertsi epäili, että Lahden torilla katugallup olisi ollut punavoittoinen.
Tulevaisuudessa EU:lta toivottiin armollisuutta maatalouspolitiikalle. Tikkala huomautti maa- ja metsätalouden olevan Padasjoella monen perheen elannon lähde.
EU:ssa rahoituskausi on vaihtumassa ja Leader-rahoitus liipasimella. Hertsi vakuutti valvovansa Päijät-Hämeen etuja:
– Maakunnan liitot osallistuu tähän keskusteluun ja tekevät kaikkensa, että Leader-rahoitusta on myös tulevalla kaudella.
Yleisömielipiteessä tuotiin esiin, että Leader-päätöksenteko on kovin piilossa, ja toivoi näkyvyyttä. Lopuksi lukiolaiset kertoivat EU-opintomatkastaan.