Olkkarin kyläesittelykierroksella oli tiistaina 21.4. vuorossa Torittu. Minna Perälä kertoi vanhasta historiasta ja Pekka Pastila 1900-luvun asioista.
Toritun kyläkirjassa on Minna Perälä varsin seikkaperäisesti selvittänyt kylän asutuksen alkuvaiheita. Kiinteä peltoviljely on Toritulla alkanut joskus 1300-luvun vaiheilla.
– Torittu on Jokioisten, Osoilan ja Nyystölän takamaita ja osaltaan myös hauholaisten metsästysmaita, jotka torittulaiset ja harmoslaiset ostivat. Kauppa on vahvistettu vuoden 1442 käräjillä. Tapausta on pidetty Padasjoen hallintopitäjän syntymäpäivänä, selvitti Perälä, joka on löytänyt tutkimuksissaan vieläkin varhaisemman kirjallisen maininnan Padasjoesta.
Toritun kylä on Padasjoen pohjoisin kylä. Eteläisin osa Lummenteesta kuuluu Toritun kylään. Lummenne on vedenjakajajärvi, joka laskee Päijänteen kautta Suomenlahteen ja Vesijaon kautta Pohjanlahteen. Toritun harju kulkee koko matkan pohjoissuunnassa Kaukilasta Hiukkolan saareen. Lumenteen veden pinta on 114 metriä merenpinnan yläpuolella ja 36 metriä Päijänteen veden pintaa korkeammalla.
Tie Hornien suvun omistamaan Alhon rälssiin kulki Toritun harjua myötäillen, mutta vesistötkin olivat tärkeitä kulkureittejä. Alhon kartanolla oli mylly Päijänteeseen laskevan joen varressa ja Lummenteen rannasta kaadetut puut uitettiin uittoränniä pitkin Päijänteeseen.
Alhon kartanon lisäksi oli kantatiloja Kauppi, Rekola, Pastila ja Hässälä. Isojako on tehty 1700–1800-lukujen taitteessa ja torpat ovat itsenäistyneet lunastuslain tultua voimaan 1918. Paljon on muutoksia tapahtunut, kun taloja on halottu ja lohkottu ja myyty rantatontteja. Alhon kartanosta muodostettiin asutustiloja Haapala, Riihimäki, Vierumäki, Toivola, Koivula ja Koivuniemi.
Torittu oli vireä kylä 1800-luvun loppupuolella. Kaarlo Korhonen osti tontin Pastilasta kauppaliikettään varten 1895. Sillä oli iso merkitys kylän kehitystä ajatellen. Kauppaan sijoitettiin myös puhelinkeskus.
Oma koulu 1905–1969
Vuosisadan alussa perustettiin Padasjoen osuuskauppa ja sen sivumyymälä Toritulle. Asta Pirttiniemi jatkoi kauppaliikettä yksityisenä yrittäjänä vuoteen 1999. Alhon kylässä oli oma kauppa, jota Järviset viimeksi hoitivat.
Anneli Pastila, kauppias Asta Pirttiniemi ja Kaarina Hännikäinen.
Toritun kansakoulu on aloittanut toimintansa 1905 ja oma koulurakennus saatiin valmiiksi 1907.
– Kyläläisten aktiivisuudesta kertoo myös se, että maamiesseuran perustamisessa oltiin joukolla mukana. Oma urheiluseura Uskalius aloitti toimintansa ja sen käyttöön tuli vanha Kaupin talo, jossa järjestettiin ahkerasti iltamia. Toritun hevosystäväin seura toimi vilkkaasti, järjestäen ravikilpailuja Toritunjärven jäällä, kertoi Pekka Pastila.
– Ehkä merkittävin taloudellinen päätös tehtiin silloin, kun Toritulle perustettiin osuuskassa, jonka toiminta jatkui aina vuoteen 1960, jolloin se fuusioitiin Padasjoen osuuskassaan. Lotta Svärd -toiminta oli Toritulla vilkasta ja jatkui koko sodan ajan. Eikä saa unohtaa sonniosuuskuntaa, jolla vietiin karjanjalostusta eteenpäin.
Toritun Työväenyhdistys aloitti toimintansa heti sodan jälkeen. Tarkoituksena oli rakentaa tanssilava Toritunharjulle Arolasta ostetulle tontille. Rakennushanke ei kuitenkaan toteutunut.
Etelästä tuleva tie Toritulle on ollut luonnonkaunis ennen Toritunjärven kuivatusta. Toritunjärvi on tuolloin ulottunut Alatalon pelloille saakka. Toisella puolella tietä on ollut Vähä Toritunjärvi ja edelleen pohjoiseen mentäessä Hahjärvikin on pilkahtanut maisemassa ja Alhossa peltoaukean takaa on näkynyt Lummenne. Pippurin sillalla oli Kuhmoisten ja Padasjoen raja.
Säännöllinen linja-autoliikenne Lahteen alkoi vuonna 1927. Kilpailu oli kova ja voittajaksi selviytyi Niilo Rantanen, joka osti Hannukkalan liikenteen auton ja ryhtyi itsenäiseksi yrittäjäksi.
Toritulle rakennettiin uusi koulu vielä 1950-luvun puolessa välissä. Siihen aikaan suuret ikäluokat tulivat kouluikään. Maa- ja metsätalouden koneellistuminen aiheutti suuren muutoksen työvoiman tarpeessa. Korvaavia työpaikkoja ei syntynyt ja nuoret joutuivat muuttamaan työn perässä kaupunkiin. Toritun koulu suljettiin 1969. Koululle tuli uutta käyttöä, kun Nuutiset perustivat sinne kutomon.
Kyläyhdistys perustettiin 1981
Kyläyhdistys perustettiin 1981. Sen toimintaan on kuulunut kylän yhteisten asioiden hoito ja Sepänmäen museoalueen ja rakennusten kunnossapito. Juhannusjuhlat ja pääsiäisrieha ovat olleet kylän yhteisiä tapahtumia, samoin viime vuosien kesäretket.
– Hanketoimintaan on osallistuttu ja pyritty myös ulkomaan opintomatkoilla saamaan innostusta ja uusia ideoita maaseudun elävöittämiseksi. Toritun hirviseurue on huolehtinut hirvikannan oikeasta mitoituksesta.
Metsästykseen liittyy myös monia tarinoita, joita on luettavissa Toritun kyläkirjassa. Yksi niistä kertoo, että Aleksis Kivi olisi käynyt karhunkaadossa Alhossa. Theodor Forsell kävi kirjeenvaihtoa ystävänsä Aleksis Kiven kanssa, että hän olisi tullut pehtoorin oppiin Alhoon, että hänellä olisi ollut työ, joka olisi antanut hänelle mahdollisuuden myös kirjoittamiseen. Kiven arvellaan osallistuneen karhunkaatoon Alhossa.
Böökin aika Alhossa oli edistyksellistä aikaa. Hänet tunnettiin nimellä Alhon kamreeri. Pitäjän teitä uudistettiin pontevasti ja nimismiespiirissä vallitsi hyvä järjestys.
Säätyläisperinteet lakkasivat, kun kartanon osti vuonna 1883 Juho Aaret Pastinen, Pastilan isännän velipuoli. Hän tuli kuuluisaksi morsiamen ryöstöstä.
– Pastinen toimi Pihlajakoskella kauppiaana. Hän oli iskenyt silmänsä Keskisen talon ainoaan perijään Sulima Josefina Keskiseen. Rakkaus oli molemminpuolista, mutta esteenä oli se, että Sulima oli kihlattu Koukanniemen nuorelle isännälle Jaatiselle ja häät olivat tiedossa. Hääpäivää edeltävänä yönä Sulima karkasi Pastisen kanssa. Pako jatkui Pastilaan saakka.
Pastinen osti Alhon kartanon 1883. Hän piti kartanoa vuoteen 1891, jolloin tuli konkurssi. Tuosta huutokaupasta kartanon osti leipurimestari Karl Gustaf Wiitanen. Kartanossa suoritettiin perinnönjako ja kartano jaettiin vuonna 1927 yhdeksään osaan. Siihen päättyi vanhan Alhon kartanon tarina.
– Monet tapahtumat on kerrottu Toritun kyläkirjassa, joka ilmestyi vuonna 2012. Kylän keskeisin kokoontumispaikka on Sepänmäen museoalue. Kyläläiset ovat kunnostaneet talkoilla museoalueen rakennuksia.
– Museoalueen perustaminen tapahtui aikoinaan Kalevi Nurmisen toimesta. Museon opastuksesta huolehtii nykyisin Juha Pastila. Museo on avoinna heinäkuun sunnuntaisin kello 11–14.
Tämän kesän näyttelyssä on esille torittulaisten tauluja ja valokuvia sekä lasten vanhoja leikkikaluja.