Etätyö antaa maaseudulle mahdollisuuden ★

Suomen kylät ry ja Maaseutupolitiikan MaalleKo-verkosto järjesti ajankohtaisen webinaarin etä- ja hybridityöstä tiistaina 31.3.

Vaikka Suomessa onkin erinomaiset edellytykset nousta etätyön mallimaaksi, yhteinen kansallinen suunta puuttuu edelleen.

Suomen kylät ry onkin esittänyt kansallisen etätyöstrategian laatimista. Webinaarissa pohdittiin sitä, millainen etätyön strategia voisi olla ja miten sen valmistelua voisi edistää.

Aluksi kuultiin Nord­Eval Oy:n toimitusjohtaja Sari Rannanpään alustus, joka käsitteli etätyötä osana aluekehitystä ja monipaikkaisuutta.

– Harva tekee tällä hetkellä varsinaista etätyötä vaan lähi- ja etätyön yhdistelmä hybridityö on yleisempää. Tilastokeskuksen mukaan työskentely kotoa oli vuonna 2024 aika yleistä. Koko työajan kotona työskenteli vajaa 200 000 työllistä ja ainakin puolet työajasta n. 325 000. Alle puolet työajasta 19 % työllisistä eli noin 45 % työntekijöistä tekee jossakin määrin etätyötä. Se on aika suuri luku. Eniten etätyötä tekevät yleisimmin erityisasiantuntijat, johtajat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä asiantuntijat.

Etätyötä tehdään eniten kaupunkien kehysalueilla. Maaseudulta etätyön tekeminen ei ole niin yleistä.

Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa etätyön tekeminen on vähentynyt, kun taas Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa etätyön tekeminen on lisääntynyt.

– Saavutettavuus on tärkeä tekijä. Ihmiset eivät ole enää valmiita matkustamaan pitkiä matkoja joka päivä toimistolle, mutta he ovat valmiita matkustamaan kerran viikossa pidemmälle, jos he pystyvät tekemään muun ajan etätöitä.

Eätyötoimiston varustelu on tällä hetkellä pääosin ihmisen henkilökohtainen kulu ja kun verotuksessa työtilavähennys poistuu, kulut jäävät vielä enemmän työntekijän maksettavaksi. Hyvät työnantajat tulevat asiassa kuitenkin vastaan.

– Infrastruktuuri, verkkoyhteydet, palvelutaso, kulkuyhteydet ja palvelut sekä asuntotarjonta ja koulutusta vastaavat työmahdollisuudet ovat kaikki tärkeitä etätyön edistämiselle joka alueella, mutta erityisesti maaseudulla.

Henkilökohtaiset tekijät, uraan ja elämään liittyvien­ päätösten eritahtisuus sivuutetaan usein. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun ihminen pystyisi tehdä etätöitä tai paikkariippumatonta työtä, niin usein elämä on kiinnittynyt jo johonkin paikkaan.

– Tarvitaan yhteinen tahtotila ja visio etätyöstä, työn tekemisestä ja aluekehittämisestä. Mitä etätyöllä voidaan saavuttaa ja miksi se on tärkeää. Sekä sellkeät­ toimenpiteet ja sitoutuminen siihen.

Uusi tapa tehdä töitä uudessa ajassa

Toisen alustuksen piti Johanna Jansson, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan johtaja Centria ammattikorkeakoulusta. Hän kertoi tutkimuksestaan, joka tarkastelee etä- ja hybridityön onnistumisen edellytyksiä.

– Henkilöstöjohtamisen käytänteiden tulisi heijastella työelämän muutoksia. HR-käytänteitä tulisi toteuttaa niin, että päästäisin poteroista ulos ja löydettäisiin tapa tehdä työtä uudessa ajassa.

Kun toimisto ei toimi enää kohtaamispaikkana, esihenkilön rooli organisaation edustajana korostuu. Tutkimus osoittaa, että esihenkilön ja työntekijän välinen suhde ja vuorovaikutus ovat tärkeässä asemassa. Erityisesti palautteen antaminen etänä on vaikeaa, mutta samalla se on avain vastavuoroisuuden ja yhteenkuuluvuuden säilyttämiseen.

Ratkaisevaa on kuitenkin työntekijän kokemus, ei vain tarjotut edut. Työtyytyväisyys ja sitoutuminen syntyvät siitä, miten työntekijä kokee omien odotustensa täyttyvän vastineeksi antamalleen ajalle ja energialle.

Etätyön edut vesittyvät, jos sitä yritetään johtaa lisäämällä valvontaa. Asiantuntijatyö on abstraktia, ja väärät mittarit johtavat vain turhaan byrokratiaan ja työn vinoutumiseen. Ratkaisu on siirtyä kontrollista luottamukseen ja taitojen standardointiin. Se vaatii HR-käytäntöjä, jotka tukevat vuorovaikutusta, mutta myös työntekijöiltä aktiivisempaa otetta – tällä hetkellä esihenkilöt kantavat liian suuren vastuun yhteydenpidosta.

Positiivinen kokemus etätyöstä Naruskasta

Käytännön kokemuksista etätyöstä kertoili Paavo Juntunen Naruskasta. Juntusella oli ennen Lappiin muuttoa 30 vuoden kokemus lähityöstä pääkaupunkiseudulla.

– Asiantuntijatyö, jollaista minäkin teen, on usein kilpajuoksua ajan tasalla pysymisessä. Sellainen kuormittaa valtavasti, mutta maalla asuminen antaa mahdollisuudet nollauk­seen työpäivän jälkeen ihan eri tavalla kuin kaupungissa asuminen. Lenkkipolut kun alkavat heti kotiovelta.

Maaseudulla myös yhteisöllisyys on aivan eri luokkaa: Juntunen kertoo kotoituneesa Naruskaan nopesti ja naapuriapu toimii.

Edellytyksinä etätyötekemiseen Juntunen pitää kuituyhteyksiä ja tietenkin työn soveltuvuutta etätyön­ tekemiseen.

– Toki rooleja pystyy jalostamaan, pitää vain olla muutoskykyä.

Etäesihenkilöllä pitää olla hyvät johtamistaidot ja hänellä pitää olla kyky arvioida tuloksia muutenkin kuin paikalla vietetyn ajan kautta.

– Ainakin oman työn tuottavuus on kasvanut etätyön myötä. Keskeytykset päivän mittaan ovat vähentyneet, kun lähipäivinä keskitytään suhteiden luomiseen ja sosiaalisten suhteiden verkoston vahvistamiseen.

Suomen kylien toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen lausui webinaarin loppusanat.

– Me Suomen Kylissä uskomme, että etätyö on mahdollisuus tasapainoiseen aluekehitykseen. Nyt on aika lopettaa juupas-eipäs-väittely ja luoda Suomelle kansallinen etätyöstrategia. Se on ainoa tapa varmistaa, että jokainen suomalainen voi rakentaa elämänsä juuri sinne, minne haluaa – ja että koko maa pysyy elinvoimaisena ja saavutettavana. Me tuomme paikallisen äänen sinne, missä kansalliset päätökset tehdään.