Pappilanmäen koululla vietettiin politiikkaviikkoa jo kymmenettä kertaa. Koululle tulivat maanantaina 23.3. vierailemaan kansanedustajat Ville Skinnari ja Hilkka Kemppi, jotka ovat Hämeen vaalipiiristä.
Historian ja yhteiskuntaopin aineenopettaja Marja-Riitta Tikkala kertoi alkujuonnossaan politiikkaviikon olevan yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille.
– Aika moni nuori kokee, että ei ole ehkä riittävästi tietoja ja taitoja, miten yhteiskunnassa voi osallistua politiikkaan tai yhteisistä asioista päättämiseen. Siihen on sitten annettu tämä ratkaisu eli politiikkaviikko. Suurin osa Suomen yläkouluista ja lukioista osallistuu aina politiikkaviikkoon, kertoi Tikkala.
Hilkka Kemppi (Kesk.) oli vierailemassa koululla jo kahdeksatta kertaa. Kotoisin hän on Lehmonkärjestä, joten Padasjoki on hänelle tuttu paikka. Myös Ville Skinnarille, joka edustaa SDP:tä, Padasjoki on tärkeä paikka: nykyinen lahtelainen tuli Virmailan saareen, vuonna 1986. Nykyisinkin Skinnari viettää kesiänsä Padasjoella.
– Minut on kasvatettu Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, jossa meillä toimii koulut, sosiaali- ja terveyspalvelut, ei ole kodittomuutta ja meillä on jonkinlainen sosiaaliturva, johon voi luottaa. Nyt oikeastaan tämä kaikki on kyseenalaistettu. Kutsun sitä systeemiseksi kriisiksi. Meillä on kaikilla politiikan lohkoilla kriisi.
EU-myönteisenä ihmisenä hän kertoi myös olevansa huolissaan Euroopan Unionista.
– Kun muu maailma painaa kaasua, investoi ja työllistää, niin me puhutaan vain jarrusta, hän kuvaili.
– Teidän sukupolvelle meidän vastuulla on jättää sellainen Eurooppa, Pohjoismaat ja Suomi, että meillä olisi vielä joku vahvuus tässä maailmassa, missä suurvallat käyttäytyy niin kuin käyttäytyy.
Kemppi istuu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä talousvaliokunnassa, ja Skinnari taas ulkoasiainvaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnan työhön kuuluu hallituksen esitysten tutkiminen perustuslain näkökulmasta. Hän nosti esille perustuslain pykälän, jonka mukaan jokaiselle suomalaiselle on turvattava riittävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut.
– Mitä se riittävä tarkoittaa Padasjoella? Ollaanko me perustuslain vastaisessa tilanteessa? Minun mielestä ollaan, mutta tämä on mielipidekysymys, Skinnari totesi.
Pakettiralli kuriin
Kemppi nosti esille sotevaliokunnan ajankohtaisen kysymyksen teknologiasta ja siitä, voiko se korvata hoitajan esimerkiksi vanhusten kotihoidossa.
– Voidaanko todeta, että me ei nyt oteta sua vastaan, vaan me laitetaan sun kotiin sensorit, joilla tarkkailla, ja sitten jos me nähdään kamerasta että jotain tapahtuu, niin sitten lähetetään sinne joku. Onko tämä okei?
Talousvaliokunnan käsittelemistä asioista Kemppi nosti esiin Temu-veron.
– Itse asiassa eniten Temua ja Sheiniä Suomessa käyttävät keski-ikäiset miehet, mikä on ollut hirveän iso yllätys mulle itselleni, hän kertoi.
– Käytännössähän se on ihan tosi iso ongelma, että me tilataan Kiinasta 50 miljoonaa pakettia joka vuosi. Se tarkoittaa sitä, että jokainen Päijät-Hämeen asukas ostaisi yhden paketin per päivä. 80 % paketeissa on jotain terveydelle haitallista, tai vaikka lasten leluja, jotka voivat räjähtää. Se on hirveä juttu, ja nyt siihen ollaan vihdoin herätty ja me yritetään etsiä keinoja miten estää tämä pakettiralli. Käytännössähän se syö meidän yritykset hengiltä, Kemppi kertoi.
Kyselytunti
Ensimmäisenä kysyttiin kansanedustajien mielipidettä maahanmuutosta.
– Suomalainen maahanmuuttopolitiikka, verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, on ollut ihan fiksua. Siinä on selkeä tavoite ja rajat, me tiedetään mitkä on turvapaikkapolitiikan ja työperäisen maahanmuuton erot, Skinnari vastasi.
– Siinä on kaksi näkökulmaa: me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, meillä on pienentyvä kansa, ja sitten tottakai meillä on turvapaikanhakijoita, jotka tarvitsevat apua.
Kemppi kertoi pisteytysmallista, joka voisi ohjata maahanmuuttoa.
– Idea on se, että me rekrytoitaisiin tänne sellaisia ihmisiä, joilla on mahdollisuus työllistyä Suomessa.
Vantaalla on sellaisia kouluja, joissa 90 % oppilaista on maahanmuuttajia.
– Sehän ei tietenkään ole kestävää, pitää oppia Suomessa suomen kieli, kulttuuri ja taidot. Se, että maahanmuutto keskittyy vain yhteen tai kahteen kaupunkiin ei ole järkevää.
Skinnari kommentoi asiaa myös omasta maahanmuuttajan näkökulmastaan, sillä hän on asunut ulkomailla Hollannissa, Britanniassa ja Japanissa.
Esille nousi kysymys myös puhelinkiellon laajenemisesta toiselle asteelle. Kemppi kannattaa ajatusta:
– Lääkärithän puhuivat jo ajat sitten, että ihmisten niskakivut, päänsäryt ja monet virheasennot johtuvat kännyköiden käytöstä. Mielenterveysongelmista moni johtuu kännyköiden käytöstä.
Skinnari kertoi näkökulmastaan siihen, miksi Suomessa on niin hyvä koulu: maailman parhaat opettajat sekä ilmainen kouluruokailu, joka otettiin käyttöön vuonna 1941.
– Missä tilanteessa Suomi oli silloin? Oliko meillä tosi paljon fyrkkaa? Skinnari kysyi yleisöltä.
– Tässä on taas esimerkki siitä että ollaan oltu aika fiksuja. Puhumattakaan nyt neuvolasta tai äitiyspakkauksesta…
Lopuksi Skinnari heitti pallon yleisölle kysymällä nuorilta, millaisia asioita Padasjoelle kaivattaisiin. Esille heitettiin idea opiskelija-asuntolasta. Lisäksi toivottiin isompaa kuntosalia ja omia liikuntaseuroja.