Jauhelihapihvit ja muusi oli eskareiden toiveruoka, joka toteutui viime viikon torstaina 5.3. Padasjoen kunnan hyvinvointipalveluiden Lasten ja nuorten teemavuoden kuukausiteemana on maaliskuussa ravitsemus, ja kouluruokailussa onkin nyt teema esillä paitsi toiveruokien, myös mm. lautasmallin avulla: alakoululla esillä oli malliksi koottu lautanen, jossa oli suositusten mukaisesti puolet salaattia ja raasteita.
Koulussa syötävä lounas ei ole mitä tahansa vatsantäytettä, vaan tarkkaan harkittuja monipuolisia ja terveellisiä rakennusaineita kasvaville ja kehittyville alaikäisille. Maaliskuussa kasvispuolta nostetaan entistä enemmän esille.
– Aina kannustetaan ottamaan maistiaisia ja on myös vaihtoehtoja, jos jokin ei maistu. Sellaistakin on kuultu, että lapsi on kotona pyytänyt tekemään samaa ruokaa, jota oli koulussa, kertoo suurtalouskokki Anita Kumpulainen.
Ravitsemusteemaan liittyy myös välipala. Koululaisille ei normaalisti välipalaa tarjota, mutta maaliskuussa on kerran viikossa tarjolla hedelmä- tai juuresvälipala.
– Samalla kokeillaan, vaikuttaako välipala lasten jaksamiseen ja keskittymiseen tunneilla.
Kullasvuoren koulun ruokalassa lounasannoksia valmistetaan 120: oppilaat ja henkilökunta tulevat ruokalaan kolmessa erässä klo 10.15 alkaen. Päivän ensimmäinen kattaus on eskarilaisten aamupala ja lounaan jälkeen pitää vielä valmistella ja laittaa tarjolle Iltiksen ja eskarin välipala. Erityisruokavalioita on muutamia.
Pienen koulun hyviin puoliin lukeutuu se, että pitkiä jonoja ei synny ja ruoan saa nauttia kaikessa rauhassa. Keittiöväki on aktiivisesti auttamassa ja neuvomassa, kun koululaiset tulevat jakelupöydän ääreen lautasineen. Myös muu henkilökunta opastaa.
Teemakuussa esille on nostettu myös käytöstavat ja hyvät ruokailutottumukset: lapsille on muistutettu, miten ruokalassa toimitaan toiset huomioon ottaen. Tullessa pestään kädet ja lähtiessä viedään käytetyt astiat kärryyn. Ruokahävikkiä ei juurikaan tule, koska kokenut henkilöstö osaa laskea menekin.
Pappilanmäen keittiöstä lounasta myös Visikseen
Pappilanmäellä ruokailijoita on yläkoulussa ja lukiossa yhteensä 100, mutta lisäksi suurtalouskokki Kirsti Aarto ja ruokapalvelutyöntekijä Marja Kallioinen ovat syksystä asti valmistaneet lounaan myös Visapuiston varhaiskasvatusryhmille, yhteensä noin 20 syöjälle. Lisäksi päiväkotilapsille valmistellaan aamupala.
– Melkein kaikki käy syömässä, arvioi Aarto.
– Toki jos on juuri ollut köksää, monet jättävät ruokailun väliin.
Jälkiruokaa kuten rahkaa on yleensä vain keittopäivinä.
– Aina ei tietysti ole mieleistä ruokaa, mutta sittenkin jotkut tulee syömään ainakin leipää, kertoo Kallioinen.
Eikä ihme: ruokajonossa kehaistiin, että ruoka on ”älyttömän hyvää”. Omaa keittiötä osattiin arvostaa ja sitä, että erikoispäivinä keittiöstä löytyy joustoa myös retkieväisiin.
Yläkoulussa nuoret eivät juurikaan tarvitse neuvoja ruokaa valikoidessaan, mutta keittiöväki pitää silmällä, ettei oteta pelkkiä jauhelihapihvejä, vaan perunaa myös.
Pappilanmäellä alkoi syksyllä välipalakokeilu, joka on saanut hyvän vastaanoton. Nuokku tuo maanantaisin yläkoululaisille välipalaksi hedelmiä, leipiä ja jugurtteja. Lukiolaiset saavat välipala-aineksia oman tilansa jääkaappiin, josta lukion opiskelijat voivat syödä niitä viikolla niin kauan kuin niitä riittää.
– Välipalakokeilu on toiminut hyvin ja sillä on kysyntää. Saimme aluksi Padasjoen S-marketista hävikkiä, mutta koska sitä ei hirveän paljon tule, tehtiin päätös hankkia itse lisää. Kustannus kunnalle on luokkaa 25 euroa viikossa, sanoo sivistysjohtaja-rehtori Pirjo Ala-Hemmilä.
– Ruokailukertoja on viikoittain arviolta 100.
Koulun arki on rauhoittunut ehkä osin välipalojen, mutta enimmäkseen kännykkäkiellon ansiosta. Syksyllä voimaan astunut totaalikielto on vapauttanut nuoret ruutujen ääreltä välituntisin:
– Henkilökunta on huomannut, että yhteinen juttelu ja tekeminen on lisääntynyt merkittävästi, mikä kartuttaa sosiaalisia taitoja ja konfliktit senkin kautta vähenevät. Myös huoltajat ovat olleet tosi tyytyväisiä.
Nuorilta itseltään on tullut toiveita ainakin osittaisesta kännyköiden käyttömahdollisuudesta koulupäivän aikana. Seudullisesti onkin jo sovittu, että yhteisellä kyselyllä kartoitetaan koululaisten näkemyksiä.
Suomessa on tarjottu kaikille peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille maksuton lämmin lounas päivittäin ensimmäisenä maailmassa vuodesta 1948 asti. Kouluruokailu edistää jaksamista, terveyttä ja sosiaalisia taitoja. Se on osa opetussuunnitelmaa ja toimii terveellisten elämäntapojen ja yhteisöllisyyden oppimisympäristönä.