Tietokirjailija Heikki Niemeläinen esittelee Padasjoen vuoden 1918 historiaa 19. helmikuuta Kotiseututalolla kello 17 alkaen.
Kotiseututalolla luennoiva tietokirjailija Heikki Niemeläinen on julkaissut elokuussa 2025 kirjan ”Toven ja Marian Meilahti – Kartalla ja raastuvassa”. Tove Janssonin taide heijastaa isän, kuvanveistäjä Viktor Janssonin kokemuksia sisällissodassa. Kokemukset liittyvät Kalmin pataljoonan toimintaan matkalla Kuhmoisista Padasjoen kautta Lahteen ja edelleen Hämeenlinnaan.
Kirjaan Niemeläinen on saanut vaikutteita Tove Janssonilta ja Maria Åkerblomilta ja tämän yhteisöltä asuessaan opiskeluvuosinaan Meilahdessa, jota Tove Jansson käytti taiteensa maisemallisena vastineena.
Vuoden 1918 tapahtumia Niemeläinen on tutkinut vuosikymmenen verran tultuaan Kuhmoisten loma-asukkaaksi vuonna 2010. Uutuuskirja on osa laajempaa tutkimusta, josta lisää on valmisteilla. Helsingissä asuva Niemeläinen jäi marraskuussa 2025 eläkkeelle Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtajan tehtävästä.
Kalmin pataljoona kolme viikkoa Padasjoella
Niemeläinen on löytänyt Kansallisarkiston kätköistä sisällissodan aikaisia kuitteja ja muita asiakirjoja, joiden perusteella voi seurata sisällissodan etenemistä. Mannerheimin esikunta pysäytti Kalmin pataljoonan Padasjoelle kolmeksi viikoksi keväällä 1918.
– Kalmin pataljoonan tilinpito alkoi kuitista, jonka mukaan 25.3. maksettiin tehtailija A. Holmille voista 42 markkaa. Pataljoonan punaisilta Kuhmoisissa valtaamat muonavarat alkoivat ehtymään ja ruokahuoltoa varten ostot paikallisilta olivat tarpeen, toteaa Niemeläinen.
Kirjanpidon kuitit kertoivat valkoisten arjesta. Paikallisilta ostettiin leipää, sianlihaa, perunoita ja muita hyödykkeitä.
– Kun rahat loppuivat, pataljoona lainasi Padasjoen Osuuspankilta 20 000 mk. Yksi tuon ajan markka vastasi nykyrahassa noin puolta euroa.
Tutkimuslöytöjä ovat myös yksityisten ullakoilta löytyneet kirjeet ja kirjalliset raportit puhelimien salakuuntelusta. Kuhmoisissa ja Padasjoella oli tuohon aikaan jo melko kattava puhelinverkosto.
Niemeläisen tutkimuksesta käy ilmi, miten rauhanomaista arkea sota-ajasta huolimatta Padasjoella vietettiin. Vapaussotaa on aiemmin tutkittu lähinnä veritekojen kautta. Yksi vuoden 1918 verisimmistä tapauksista sijoittuu Harmoisiin, Kuhmoisten ja Padasjoen yhteiseen sairaalaan, jossa ammuttiin punaisia sairasvuoteisiinsa.
Harmoisten kuuluisa verilöyly ei Niemeläisen mukaan mennyt ollenkaan niin kuin julkisuudessa on tähän asti esitetty. Arkistolöydöt paljastavat, että paikalla olleet sairaanhoitajat haastateltiin heti tapauksen jälkeen ja että vakavasti loukkaantuneet punaiset sotilaat lopetettiin pyynnöstä:
– Kävi ilmi, että totuus on ihan eri kuin vuosikymmeniä toistettu tarina. Arkistojen kätköissä on koko ajan ollut useamman naisen silminnäkijäkertomus. Sairaalan sisällä olleet punaisten sairaanhoitajat olivat Hämeenlinnan paitatehtaalta työttömäksi jääneitä nuoria naisia. Heidät oli palkattu ilman mitään koulutusta sairaanhoitajiksi Harmoisiin.
Tapahtumasarjasta vaikenivat ensin valkoiset ja sitten punaiset kukin omista syistään.
Padasjoella pidetyssä lippujuhlassa 10.4.1918 Padasjoen tuolloinen kirkkoherra K. Lauri piti Kalmin pataljoonalle puheen, joka varmaankin heijasti papiston käsityksiä tapahtuneesta.
Niemeläisen vaimo on puoliksi padasjokelaista Siltalan sukua. Vaimon isoisän kaksi veljeä liittyi asevelvollisina Kalmin pataljoonaan lippujuhlan jälkeen. Tämän jutun taustalla on elokuussa 2025 Kotiseututalolla pidetty Siltalan sukuseuran kokous.
Ensi keskiviikon tilaisuudessa on myynnissä kirjan lisäksi Kuhmoisten taistelusta valmisteltu kartta-aineisto.