Padasjoen Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen kokoonpanoon tuli pari muutosta vuosikokouksessa tiistaina 10.2.
Pekka Siljanderin johtaman yhdistyksen hallituksessa erovuorossa oleva Henri Lahtinen ja varajäsenensä Aarno Stenhammar valittiin uudelleen, Heikki Salmelan tilalle tuli Lauri Nuuttila ja varalle Heikki Koskinen. RHY:llä on 462 jäsentä.
Taruksen hirviradalla pidetään entiseen tapaan 11 ampumakoetta kesä–syyskuussa, jousikokeita kolme. Kokeiden vastaanottajiksi kouluttautuneita on seuroissa yhteensä 100. Metsästäjätukintotilaisuuksia on tarkoitus pitää kesällä kaksi. Ampumakisoja on neljät.
Toimintasuunnitelmassa on myös metsästyksen valvontapäivä, metsästäjäkoulutusta ja johdetut harjoitukset. Uutta on ampuma- ja aseenkäsittelyn koulutuspäivä touko-kesäkuussa.
Vesijaolla saatiin eniten pienpetoja
Pienpetokilpailun tehokkain seura oli Vesijaon Erämiehet ja eniten pienpetoja sai tuttu nimi, Keijo Leppänen. Toiseksi tuli Jyrki Puupponen ja kolmanneksi Mauri Leppänen. Yhteensä pienpetoja ja varislintuja poistui Padasjoelta kisan kautta 322, joista suurin osa supeja.
Palkintojen lisäksi luovutettiin muistaminen väistyneelle toiminnanohjaajalle, Jukka Iloselle.
Riistakeskuksen terveiset tilaisuuteen toi Marko Muuttola. Hän kävi esityksessään läpi metsästäjätutkinnon muuttumisen sähköiseksi, suurpetohavainnot ja riistaeläintilanteen. Vuonna 2025 kirjattiin Etelä-Hämeessä ennätysmäärä suurpetohavaintoja: eniten lisääntyivät karhuhavainnot (+91 %) ja sudet (+69 %).
– Susi on levittäytynyt koko alueelle ja viitteitä on uusien reviirien syntymisestä, sanoi Muuttola.
– Koiravahinkoja oli yhdeksän, lammasvahinkoja 15 ja 729 pihakäyntiä.
Susia on kerkotettu ja vahinko- tai turvallisuusperusteisia tappolupia oli kymmenkunta. Suden kiintiöpyynnissä kolmella kiintiöalueella saatiin saaliiksi 16 sutta.
Parhaillaan valmistaudutaan ilveksen kiintiöpyynnin alkamiseen.
Padasjoen 95 hirviluvasta 90,5 % käytettiin. Jääväksi kannaksi arvioitiin 3,4 per 1000 ha.
Peuroja on vähäkkäästi ja Padasjoen 25 peruraluvasta oli käytetty 15. Keskustelua käytiin nuorten hyväsarvisten sarvirajoituksesta.
Metsäkauriiden määrä nousi jyrkästi parissa vuodessa, kunnes vuonna 2021 kanta kääntyi yhtä jyrkästi laskuun.