Kirkonkylä Padasjoen kylistä suurimpana aloitti tiistaina 4.11. Olkkarin kylähistoriakierroksen ”Kylä ennen meitä”.
Kirkonkylän kyläyhdistyksestä oli Erkki Rantasalo kertomassa kunnan keskustaajaman vaiheista. Rantasalo on jo vuosia ”Ekin kyläkävelyillä” esitellyt kirkonkylän nähtävyyksiä.
Kyläesitelmänsä hän aloitti kuten kyläkävelytkin Laivarannasta. Se on kolmas Padasjoen satamapaikoista: ensimmäinen laituri rakennettiin vuonna 1857 Saksalan kartanon rantaan Päijänteen ensimmäistä höyrylaivaa, siipirattain kulkevaa Suomea varten. Toinen rakentui Mainiemeen, jonne tuotiin Lahdesta proomuilla rautamalmia. Kolmas iso laivalaituri rakennettiin vuonna 1919 nykyisen venesataman paikkeille.
Lähellä satamaa on vielä jäljellä pahasti ränsistyneenä tunnetun parantajamatamin Beckerskan mökki. Helena Maria Becker o.s. Bergström eli 1845–1928.
Kuusikujalle avattiin Makasiinimuseona tunnettu Padasjoen kotiseutumuseo vuoden 1956 maatalousnäyttelyyn. Rakennus on valmistunut vuonna 1850 pitäjän lainajyvästöksi.
Peltovainioiden ympäröimälle Saksalan kartanolle johtaa pitkät koivu- ja lehtikuusikujat. Ensimmäisiä mainintoja sen olemassaolosta löytyy jo 1500-luvulta. Kapteeni Georg Magnus von Fieandt rakennutti kartanoon 1826 uuden empiretyylisen puisen päärakennuksen sekä kiviterassit päärakennuksen länsi- ja itäpuolelle. Nykyiset omistajat ovat aatelista Creutz-sukua: Creutz on Suomen kreivillisistä suvuista numero 1.
Kartanoon on käytetty hirsiä sekä vanhasta päärakennuksesta että läheisestä Mikkolan tilan päärakennuksesta. Mikkola oli kansallisuusaateen isän, A.I.Arwidssonin synnyinpaikka. Vierun ruukista Arrakoskelta siirrettiin Torni-rakennus kartanon etupihalle.
Saksalan koivukuja johtaa Keskustielle ja sen varteen vuonna 1911 rakennettuun Työväentaloon.
Keskustassa on baari, pitseria, kampaamoja, kirjasto, uimahalli kuntosaleineen ja tori, muttei esimerkiksi enää yhtään pankkia, vaikka niiden konttoreita on ollut parhaimmillaan viisi. Kirkonkylän toiminnot sijaitsevat kovin hajallaan aina Taulun risteysalueelta satamaan ja Niemisen Linjan talleille.
Kylänraitilta joen yli johtava tie on vanhaa keskiaikaisperäistä maantietä. Keskustassa on vanhoja liikerakennuksia 1930-ja 1950-luvuilta.
Puolentoista kilometrin pituinen Kirkkojoki halkoo kirkonkylän kumpuilevaa maastoa laskien Kirkkolammilta Päijänteeseen.
Padasjoen kirkko on tiilestä rakennettu pitkäkirkko, jonka muuraaminen alkoi vuonna 1926. Se oli alkujaan yksi Suomen yhdestätoista Pyhälle Birgitalle pyhitetyistä kirkoista. Kirkon sivupihalla sijaitsee sankarihautausmaa, jonne on siunattu haudan lepoon 168 padasjokelaista sankarivainajaa. Sankarihautausmaan muistomerkin on suunnitellut T. A. Tulokas. Padasjoen vanhin hautausmaa on ollut aikoinaan kirkon pihamaalla ja edelleen näkyvissä on vanhoja ristejä ja muistokiviä.