Kirjaston monitoimitilassa seurattiin tiistaina 7.10. vanhustenviikolla Tekoäly tutuksi –webinaaria.
Vanhustenviikolla tiistaisin on jo yli 10 vuoden ajan vietetty SeniorSurf-päivää, jonka tarkoituksena on tutustuttaa senioreita ajankohtaisiin digitaalisiin ilmiöihin ja palveluihin.
Jo ennen webinaaria kirjastonjohtaja Eija-Liisa Kasesniemi ja mediaohjaaja Risto Arvassalo näyttivät miten helppoa on tehdä kuvamanipulaatioita teköälyn avulla.
– Kuvamanipulaatiot ovat jo todella hyvälaatuisia ja todentuntuisia, joten ei enää kannata uskoa siihen mitä näkee.
Webinaarissa kuultiin, mitä tekoäly on ja miten sitä voisi käyttää arjessa.
– Kaikista ei varmastikaan tule tekoälyn käyttäjiä, mutta on hyvä olla vähän perillä mistä siinä on kyse, totesi digipedagogi Matleena Laakso.
– Suomessa tekoälytermi on vakiintunut, mutta yhtä hyvin voisimme käyttää sanaa tukiäly, koska parhaiten tekoälyä voi hyödyntää oman tekemisen tukena, jotta työ tulee tehdyksi nopeammin ja tehokkaammin.
Kaikki ovat jo käyttäneet tekoälyä: se toimii mm. roskapostisuodattimissa, videoneuvotteluiden taustalla tai reitinhaussa.
Marraskuussa kolme vuotta sitten julkaistiin ChatGBT-sovellus 3.5 -versio. Se oli ensimmäinen kerta, kun kuka tahansa pääsi helposti ja maksutta kokeilemaan generatiivista tekoälyä. Generatiivinen tekoäly tarkoittaa sovelluksia, jotka ihmisen pyynnöstä luovat uutta sisältöä kuten tekstiä, kuvia, runoja, käännöksiä, sarjakuvia, taulukoita tai diasarjoja.
Merkittävin vaikutus tekoälyllä meidän jokaisen arkeen on suosittelualgoritmeillä.
– Tekoäly suosittelee sitä, mitä me käyttäessämme sosiaalista mediaa näemme. EU-lainsäädännön mukaan käyttäjällä täytyy olla oikeus valita mitä katsoo. Usein oletuksena on valinta, jonka perusteella viettäisit mahdollisimman kauan aikaa ko. palvelun seurantaan. Mitä enemmän tietystä aiheesta katsot sisältöjä, peukutat tai kommentoit niitä, sitä enemmän sinulle tarjotaan samanlaista lisää.
Tekoälyllä ei ole mitään tietoisuutta tai tavoitetta, se ei pyri ohjaamaan meitä mihinkään tiettyyn suuntaan.
– Ja vaikka puhutaan tekoälystä, niin on hyvä kuitenkin tunnistaa, että ei ole olemassa mitään yhtä tekoälyä, vaan tekoäly on valtava määrä erilaisia sovelluksia ja teknologioita.
Taustalla toimivat teknologiat ovat koneoppiminen ja suuret kielimallit. Sillä ei ole kykyä eettiseen ja moraaliseen pohdintaan.
– Se on vain kone, joka suoltaa sanoja tai tekee kuvia koulutusaineiston perusteella. Tekoälyn kaveriksi tarvitaan ihminen, joka arvioi, ovatko tekoälyn tuottamat ideat järkeviä.
Varo väärää tietoa
Digipedagogi muistutti, että tekoäly ei suinkaan aina pysty tuottamaan oikeaa tietoa. Nykypäivänä tarjolla on myös paljon tarkoituksellisesti väärää tietoa.
– Tekoälyn osaaminen on hyvin erilaista kuin ihmisten, koska se ei ymmärrä sisältöjä. Sen antamat vastaukset vaihtelevat eri päivinä ja eri sovelluksilla riippuen kysymyksen asettelusta. Tekoäly on myös rikollisten työkalu, tulemme näkemään entistä enemmän huijauspuheluita ja sähköposteja täydellisellä suomen kielellä.
Tekoälyä voi käyttää omaksi ilokseen erilaisiin aivojumppiin ja muistiharjoituksiin, kielitaidon kehittämiseen, suunnittelun apuna ja digitukena.
– Kannattaa kokeilla, mutta se on vähän niin kuin kysyisit kaverilta: hei, mulla on tämmöinen ongelma, mitä mä teen. Joskus se osuu oikeaan, mutta ei suinkaan aina.
Laakso tähdensi, ettei henkilökohtaista tai luottamuksellista tietoa pidä antaa tekoälylle. Sen kaikkiin tuotoksiin on syytä suhtautua kriittisesti ja sen antamat tiedot pitää tarkastaa luotettavista lähteistä.