Werhon kartano luopuu naudanlihantuotannosta.
Teurasauto vie jäljellä olevat 40 hiehoa ja sonnia pois 18. syyskuuta, emolehmät lähtivät teuraaksi jo vuosi sitten syksyllä. Nuori karja on viime vuoden keväällä syntynyttä.
– Peltoviljely jatkuu entiseen malliin, kertoo Pasi Kaivolainen Werhosta.
Työntekijöitä on yhteensä viisi, joista kolme on työskennellyt eläinten ja viljelysten parissa, ja kaksi tilan rakennustöissä.
– Töitä riittää jatkossakin, vaikkei elukoita enää olekaan. Aika monta lomapäivää on pitämättä, jos niitäkin ehtisi vähän pidellä pois.
Werhon 200 peltohehtaarilla kasvaa kauraa, ohraa, vehnää, rypsiä ja nurmea. Auringonkukkia on Nyystöläntien varressa maisemointikasvina. Lisäksi nyystöläläinen marjanviljelijä on vuokrannut kolmen hehtaarin alueen mansikoille.
Tulevana talvena ei Saksalan pelloilla hiihdetä. Kartanon pellot uimahallin edustalta hautausmaan viereen asti asti ovat olleet pitkään Werholla vuokralla ja nyt niihin kylvettiin syysvehnää, jota ei parane mennä latukoneilla tai millään muullakaan tallomaan. Osa Saksalan vuokramaista on luonnonhoitopeltona, joka niitetään kerran kesässä.
Kaivolainen on jo puinut viljat, vain 28 hehtaaria rypsiä on puimatta. Viljasadosta tuli ”ihan kohtuullinen”; ohranjyvä tosin jäi Saksalan hiekkapellolla vähän pieneksi, mutta määrä oli kolminkertainen normaalisatoon verrattuna.
Dieckmann asuu yhä Padasjoella
Kartanon omistaja Johan Dieckmann aikoo pysyä Padasjoella. Hän tuli perheineen Nyystölään 40 vuotta sitten vuonna 1985. Emolehmiä oli parhaimmillaan 160, lisäksi nuorta karjaa. Vaikkei lihakarjan kasvatuksesta olekaan ollut elanto kiinni, ei toiminta ole ollut tuottavaa aikoihin. Emokanalakin Werhossa aikanaan oli, mutta kanat poistuivat vuonna 2007.
Vuonna 1569 perustettu Werhon kartano on ollut huomattavien aatelissukujen omistuksessa. 83-vuotias Dieckman on elintarvikejätti Saarioinen Oy:n suurin osakkeenomistaja ja vuodesta toiseen ollut Padasjoen suurituloisin veronmaksaja.