Suomi kasvaa kylissä ★

Valtiovarainministeriön 8. elokuuta julkaisema budjettiesitys tuo kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisen ylle synkkiä pilviä.

Suomen Kylät ry:n toiminnan kokonaisrahoitus on vuonna 2025 ollut 1,3 milj. euroa, valtiovarainministeriön esitys vuodelle 2026 on 1,01 milj. euroa. Kylätoiminnan rahoitusta ollaan leikkaamassa 22 %. Tämä on pois kylien elinvoimasta, yhteisöjen toiminnasta ja arjen palveluista koko maassa. Elävät kylät ovat perusta maaseudun sujuvalle arjelle. Jotta kylät pysyvät elinvoimaisina ja houkuttelevina myös nuorille, tarvitaan jatkuvaa maakunnallista ja valtakunnallista tukea.

Olen pian vuoden saanut katsoa tätä maata tehtävässäni Suomen Kylät ry:ssä. Liian usein huomaan miettiväni, että mahtavatko päättäjät kunnissa, hyvinvointialueilla ja eduskunnassa aivan varmasti ymmärtää, mitä kaikkea ihmiset kylissä ja maaseudulla saavatkaan yhdessä aikaan.

Mille Suomi näyttäisi ilman heitä, jotka sydän palaen, velvollisuudesta edeltäville ja vastuusta tuleville sukupolville toimivat ja tekevät, laittavat itsensä ja omat asiansa taka-alalle, jotta omassa kylässä muiden ihmisten olisi hyvä olla, elää ja yrittää.

Sillä sitä kylätoiminta on, tahtoa laittaa oma itsensä taka-alalle yhteisen hyvän edessä. Ja kykyä toimia yhdessä. Juuri tätä yksilökeskeinen aikamme kaipaa, sitä, että näemme muutkin kuin itsemme, ja että olemme valmiita antamaan omasta ajastamme, yhteisen hyvän eteen.

Pysähdytäänpä hetkeksi tähän. Ilman kylätoimijoita suomalainen maaseutu olisi todella hiljaa.

Kylätoiminnalla rakennetaan elämisen, asumisen ja yrittämisen edellytyksiä kaikkialla Suomessa. Se on yhteisölähtöistä työtä, jolla on suuri merkitys niin arjen toimivuudelle kuin alueiden uudistumiselle. Vuonna 2024 kylätoiminnassa tehtiin vapaaehtoistyötä 105 miljoonan euron edestä. Paikallisyhteisöillä on keskeinen rooli myös yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja turvallisuuden eteen tehtävässä työssä.

Kylätoiminta vahvistaa lähidemokratiaa ajassa, jossa demokratia horjuu länsimaissakin. Ihmiset kylissä pitävät Suomen liikkeessä. Maaseutu elää ajassa ja uudistuu aktiivisten ihmisten, kyläyhteisöjen toimesta. Kylissä luodaan elinvoimaa koko Suomen hyväksi. Kylätoiminnalla juurrutetaan suomalaisia kotiseuduilleen ja luodaan lumovoimaa ympäri maan.

Vaikka me kylissä olemmekin tottuneet tekemään itse, kestävin lopputulos syntyy yhdessä kumppaneiden kanssa toimimalla, vahvalla kylien, kyläyhdistysten, muiden paikallisten yhdistysten ja yritysten yhteistyöllä. Kunta on kyliensä summa ja juuri niin vahva, kuin sen ihmiset kylissä ja taajamissa yhdessä.

Asukkaiden ja kyläyhteisöjen kanssa käytävä vuoropuhelu ennen kunnan päätöksentekoa ja päätöksenteon eri vaiheissa on korvaamattoman tärkeää luottamuksellisen, avoimen ja eteenpäin katsovan ilmapiirin rakentamiseksi. Kylätoiminta on ansainnut huomionsa ja euronsa. Jokainen kylätoimintaan panostettu euro maksaa itsensä moninkertaisena kunnille ja valtiolle takaisin.

Kylätoiminta aivan kaikissa muodoissaan on hyvinvointityötä ja varautumistyötä. Se luo pohjaa yhteiskunnan perusresilienssille. Kun toimimme arkisissa tilanteissa yhdessä, meillä on valmiuksia toimia yhdessä myös, jos jotain yllättävää tapahtuisi. Tämä maa tarvitsee toimeliaita ja aikaansaavia paikallisyhteisöjään.

Kylätoiminta on tahtoa toimia niin, että juuri oman kylän lapset ja nuoret voisivat aikanaan rakentaa elämää tuttuun ympäristöön ja että uudetkin muuttajat voisivat löytää kotinsa meille rakkaimmalta, kotikylältä.

Kylätoiminta on liian arvokasta hukattavaksi. Toivomme kyläsydämiemme pohjasta, että hallitus budjettiriihessään oivaltaa tämän.