39-vuotisen luottamusuran kunnallispolitiikassa tehnyt Keijo Rantala kuoli 85–vuotiaana 11.5. Hän oli syntynyt 25.6.1939 Arrakoskella pientilan poikana. Sisaruksia oli 12, heistä kaksi kuoli pienenä.
Paini oli suosittu harrastus Rantalan nuoruudessa. Arrakoskelaispojat kiersivät kilpailuja kauempanakin ja Rantalan veljekset olivat aikanaan lajin kansallista kärkeä.
Haaveet poliisin ammatista hautautuivat armeijassa, jossa sattui vakava silmävamma. Armeijan jälkeen Rantala ehti tehdä jonkin aikaa sekalaisia töitä ennen pestautumistaan vuonna 1960 Puhelinlaitokselle. Linjanrakentajana hän teki raskasta ruumiillista työtä 33 vuoden ajan kotipitäjää kiertäen: koneita ei ollut apuna, vaan pylväät kannettiin miesvoimin.
Luottamustoimia oli myös työelämässä, Rantala toimi pitkään työsuojeluvaltuutettuna. Työn ohessa hän opiskeli työnjohtajaksi. Harrastuksina oli metsästys ja kalastus sekä lukeminen ja sudokujen ratkominen. Polkupyörällään hän ajeli niin mökille Arrakoskelle kuin kokouksiin Kuntalaan. SKDL:ää edustanut Rantala nautti arvostusta yli puoluerajojen.
Tulevan puolisonsa hän tapasi tansseissa. Hartolasta kotoisin olevan Sylvinsä kanssa Rantala vihittiin vuonna 1961 ja pariskunta asui ensin vuokramökissä Arrakoskella, kunnes osti talon Nyystölästä. Lapsia perheeseen syntyi kolme.
Rantala aloitti pitkän poliittisen luottamusuransa tammikuussa 1973 sairausvakuutustoimikunnassa, terveyslautakunnassa ja liikennelautakunnassa. Hän toimi kunnan edustajana Padasjoen poliisipiirin neuvottelukunnassa ja nousi kunnanhallitukseen ensimmäistä kertaa jo vuonna 1975. Myöhemmin hän vaikutti myös mm. kaavoitus-, sosiaalivakuutus- ja työsuojelutoimikunnissa sekä nuoriso-, holhous–, vaali–, ympäristö– ja palolautakunnissa. Pisimpään hän kuului tekniseen lautakuntaan.
Kunnanvaltuustoon hän meni aluksi Erkki Salomaan varajäsenenä. 1980-luvulla hän kuului valtuuston puheenjohtajistoon. Hänelle myönnettiin vuonna 1989 Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1. luokan mitali.
Terveydellisistä syistä Rantala jäi eläkkeelle 1993, mutta yhteisten asioitten hoitamista kuntapolitiikan parissa hän ei jättänyt ennen kuin vasta 2012 ehdittyään osallistua kunnalliseen päätöksentekoon viidellä vuosikymmenellä. Kunnon heikennyttyä viimeiset kolme vuotta kuluivat Pihlajakodissa.
Rantalaa jäivät kaipaamaan puolison ja tytärten lisäksi neljä lapsenlasta ja kaksi lapsenlapsenlasta.