Pääsiäisen aikoihin kuulin kummallista kumeaa puuskutusta ensimmäisen kerran ja hämmästyin nähdessäni lapinpöllön istuvan pihakoivun oksalla.
Hieman mystisenä ja pelottavanakin pidetty havumetsien aave oli vaikuttava näky. Tuimat keltaiset silmät tuntuivat näkevän lävitseni. Siitä illasta lähtien olemme saaneet seurata pöllönaapurimme elämää; lopulta lähimetsässä näyttäytyi myös pieni menninkäinen, uuden sukupolven huhuilija.
Lapinpöllö on vanhojen havu- ja sekametsien lintu ja se pesii mielellään vanhassa petolinnun pesässä. Lapinpöllö pesii nimestään huolimatta myös Etelä- ja Keski-Suomessa. Harvinaisempi lapinpöllö on aivan etelässä ja lännessä sekä Ylä-Lapissa. Se on paikkalintu, joka ravintotilanteen mukaan vaeltaa esiintymisalueellaan. Tällaisen elämäntavan mahdollistavat myyräsyklit. Myyräsyklin huippuvuosina havumetsien saalistajilla on lokoisat oltavat. Viime talvi oli tälle pöllölle suotuisa, myyriä oli niin, että pesintää kannatti yrittää ja se myös onnistui.
Lintujen rengastus on toimintaa, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa lintujen muuttoreiteistä ja muuttonopeuksista sekä ekologiasta ja biologiasta, kuten eliniästä. Rengastuksesta saadaan tietoa myös kannanmuutoksista, jälkeläistuotosta ja yksilön elinpiirin koosta. Rengastuksen tuottamalla tiedolla on merkitys myös lintujen suojelussa.
Tämä lapinpöllöemo sai renkaan jalkaansa, kun rengastajat Heikki Helle ja Markku Vakiala saapuivat Kasiniemeen ilmoituksen perusteella rengastamaan emoa ja poikasta. Helteelle lapinpöllön rengastus on tuttua hommaa, Vakialalle tämä oli ensimmäinen kosketus lajiin.
Lapinpöllön poikanen.
Monenlaisista lintulajeista on kummallakin kertynyt jo paljon kokemusta. Helteen mukaan eri lajeilla toimivat vähän eri niksit kiinni ottamisen ja rengastuksen suhteen. Pitää olla tietoinen siitä, miten juuri kyseinen laji käyttäytyy ja toimia sen mukaan.
Pituus ja paino sekä ikäarvio
Lapinpöllön rengastus toimi tässä tapauksessa niin, että pöllö otettiin puun oksalta alas teleskooppivarren päässä olevan köysisilmukan avulla. Pöllö istui puussa kiltisti paikallaan, kunnes naru oli kaulan ympärillä ja pian pöllö olikin jo tiukasti rengastajan käsissä.
Rengastuksen aikana linnulta mitataan myös siiven pituus ja paino sekä arvioidaan ikää siipisulkien kunnon ja värityksen perusteella.
Poikanen kökötti puussa lähettyvillä, hyvin maastoutuneena puun runkoon. Poikaselle suoritettiin samat toimenpiteet ja päästettiin vapauteen. Poikanen olikin jo pian lentokykyinen. Nähtäväksi jää missä nämä pöllöt seuraavan kerran kohdataan. Kontrollipyynneistä saadaan arvokasta tietoa siitä, minne juuri nämä yksilöt päätyvät ja kuinka vanhoiksi ne elävät.
Kaikki saatava data on arvokasta ja mitä enemmän lintuja rengastetaan, sitä todennäköisemmin saadaan myös kontrolleja. Rengastajat tulevat matkojenkin päästä rengastamaan petolintuja niin sanottujen yleisövihjeiden perusteella.
Jos tiedossa on esimerkiksi petolinnun pesä, jossa havaittu pesinnän olevan käynnissä, siitä voi ilmoittaa Luonnontieteellisen keskusmuseon petolintuseurantaan. Myös rengastetun linnun löydöstä tai havainnosta voi tehdä ilmoituksen LUOMUS:lle.
Sylvi Salonen