Kunnanhallitus hyväksyi ABO Energyn Tornimäki kaavoitusaloitteen 6.9.2021 ja Eoluksen Riuttankolu kaavoitusaloitteen 3.6.2024.
Tornimäen hanke on edennyt ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavoituksen osalta yhteismenettelynä, Riuttankolu-hankkeen jäädessä vielä lähtötelineisiin. Molemmissa hankkeissa suunniteltu etäisyys lähimpään asutukseen on n. 1 km.
ABO Energyn ensimmäisessä yleisötilaisuudessa 21.4.2022 kävi jo ilmi, ettei tuulivoimaloita voitaisi rakentaa, jos etäisyys asutukseen olisi vähintään 2 km. Suunniteltujen voimaloiden massiivinen 290 metrin korkeus, lavoista syntyvä välke ja maisemaan kohdistuva suuri muutos toisaalta antoivat syyn vaatia vähintään tuota kahden kilometrin suojaetäisyyttä tai enemmänkin.
Kunnanjohtaja Juha Rehula on ajanut voimakkaasti tuulivoimaloiden tuloa Padasjoelle. Ulkopaikkakuntalaisena hän ei ole kuitenkaan kertaakaan käyttänyt puheenvuoroa ABO Energyn yleisötilaisuuksissa tahi antanut lehtiin haastattelua, miten perustelee hankkeet Padasjoen eduksi.
Ping-Pong peliä hallituksen ja valtuuston kesken
Tornimäkihankkeen etäisyyksistä, voimaloiden korkeuksista yms. päätettiin 6.5.2024 kunnanhallituksen kokouksessa tehdä valmistelu kunnanvaltuustolle. Valmisteluun vierähtikin reilut 8 kuukautta ja sitten olikin kiire saada vanha valtuusto päättämään asiasta. Kunnanjohtaja ja hallintojohtaja olivat pudottaneet syntyneestä valmistelusta pois kaikki aikaisempien käsittelyjen haitallisia ympäristövaikutuksia lieventävät asiat esim. pidempi suojaetäisyys asutukseen, matalammat voimalat. Tornimäkihanke oli laajentunut käsittämään kaikkia mahdollisia tuulivoimahankkeita Padasjoella. Edes YVA-ohjelmiston valmistumista ei haluttu odottaa, vaikka se oli tässä valmistelussa laitettu tärkeimmäksi kohdaksi nro 1.
Kunnanjohtaja käynnisti vuoden 2025 ping-pong pelin tuomalla ns. tuulivoimarakentamisen periaatteet kunnanhallituksen hyväksyttäväksi 20.1. Kyseisillä periaatteilla ohjataan tuulivoimakaavoitusta ja rakentamista. Kunnanjohtajan esitys myötäili täysin tuulivoimayhtiöiden suunnitelmia eikä siinä ollut mitään tuulivoimayhtiöiden suunnitelmista poikkeavaa. Käytännössä siis täysin turha kyhäelmä, joka oli täysin ABO Energyn ja Eoluksen etujen mukainen.
Kunnanjohtajan valmistelema esitys kuitenkin kaatui kunnanhallituksen Mira Vilkmanin vastaesitykseen, jossa ehdotettiin mm. 1 km sijaan 2 km suojaetäisyyttä voimaloista asutukseen, ympäristöluvan hakemista sekä voimaloiden korkeuden mittaamista Päijänteen pinnan tasosta, mikä olisi tarkoittanut huomattavasti matalampia voimaloita.
Valtuustokokouksessa 27.1. vedottiin kunnanhallituksen puheenjohtajan esteellisyyteen (intressijäävi) eikä kunnanhallituksen edellä mainittua esitystä hyväksytty vaan tuulivoimakaavailut lähetettiin takaisin hallituksen valmisteluun. Sama näytelmä toistui uusintana 10.2. kunnanhallituksessa. Rehulan täsmälleen samanlainen esitys kaatui taas Vilkmanin vastaesityksen tullessa hyväksytyksi.
Valtuustossa 10.3. kunnanhallituksen esityksen vastaesitykseksi ehdotettiin Rehulan esitystä. Asiasta äänestettiin ja tässä vaiheessa olisi voinut olettaa, että äänestykseen ei osallistuisi sellainen valtuuston jäsen, joka hyvin todennäköisesti on jäävi, varsinkin jos on jo aiemmin jäävännyt itsensä. Toisin kuitenkin kävi. Rehulan ehdotuksen puolesta äänesti kaksi osallisuusjääviksi epäiltyä valtuutettua ja äänestystulokseksi tuli Rehulan esitys äänin 12–9. Ilman jäävejä henkilöitä äänestystulos olisi voinutkin olla 11–10, jolloin 2 km suojaetäisyys olisi tullut voimaan. Että sellaista peliä.
Tuulivoimalahankkeiden käsittelystä ja jääviysepäilyistä tehtiin kaksi kunnallisvalitusta hallinto-oikeuteen. Asiaa käsiteltiin 12.5. kunnanhallituksen kokouksessa. Kunnanjohtaja esitti hyväksyttäväksi lausuntoa, jossa hallinto-oikeutta pyydettiin hylkäämään valitukset perusteettomina. Mira Vilkman esitti vastaesityksessään kunnanvaltuuston 10.3.päätöksen kumoamista, koska valmistelussa oli voinut tapahtua virheitä ja valtuusto voi halutessaan käynnistää prosessin uudestaan. Viimeisimmässä kunnanvaltuuston 19.5 kokouksessa varapuheenjohtaja Mira Vilkman ei suostunut allekirjoittamaan 12.5. hallituksen pöytäkirjaa ja asian käsittely siirrettiin uuden valtuuston kokoukseen.
Jos kuntalaiset ja mökkiläiset ovat epätietoisia mitä tuulivoimalahankkeille tapahtuu niin varmaan ovat myös tuulivoimayhtiöt. Tämänhetkinen päätös 1 km suojaetäisyydestä on antanut mahdollisuuden valmistella Tornimäen kaavaluonnosta, jonka piti valmistua keväällä. Kannattaako kaavoitusta edistää jos 10.3. valtuustokokouksen äänestystulos ei saakaan lainvoimaa. Toisaalta hallituksen kaavailemat vähimmäisetäisyydet asutuksesta ja valtionosuusjärjestelmän uudistus ovat uhka tuulivoimahankkeille. Kuntavaalipuheiden perusteella enemmistö uudesta valtuustosta on Tornimäkihanketta vastaan.
Merkittäviä ja kielteisiä ympäristövaikutuksia
ELY-keskuksen viranomaisen perusteltu päätelmä Tornimäkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA) ilmestyi 14.5. Mielipiteissä tuotiin esiin mm. kiinteistöjen arvon aleneminen ja kiinteistöverotulojen liioittelu ja yhteisöverotuottojen virheellisyys ja havainnekuvamateriaalin puutteellisuus. ELY-viranomainen ei voi ehdottaa hankkeen jatkamista tai sen hylkäämistä. YVAn tarkoitus on antaa uudelle valtuustolle kattavaa tietoa päätöksentekoon ja siinä tuodut asiat pitää myös huomioida kaavoituksessa.
ELY:n yhteysviranomaisen Kari Leinosen mukaan vaikutusarviointien johtopäätöksiä yksityiskohdissa on perusteltu melko heikosti. Arviointiselostuksessa on eräitä selkeitä puutteita ja epävarmuustekijöitä, jotka on otettava huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Suunnitellulla tuulivoimahankkeella on merkittäviä ja kielteisiä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointityön perusteella hankkeen keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat: – asutukseen ja ihmisten viihtyvyyteen, – maisemaan ja – pohjavesiin. Hänen mukaansa huomattavilta ympäristövaikutuksilta ei voida välttyä kuten välke- tai maisemavaikutukset. Hankkeen tämänhetkisessä suunnitelmassa välkevaikutukset ylittävät ohjearvot eräiden vapaa-ajankiinteistöjen kohdalla. Viranomaisen mukaan hanke edellyttää ympäristölupaa lähikiinteistöille aiheutuvien haitallisten välkevaikutusten vuoksi. Toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristölupaviranomainen.
ELY viranomainen ei pidä pintavesiin kohdistuvaa vaikutusta ohimenevänä kuten ABO Energy. Vesistöihin kuten Pallittajärvi, Iso Pallittajärvi ja Särsjärvi kohdistuu riski vesistön muuttumisesta. Turvemaalla kaivaminen laittaa kiintoaineen liikkeelle, päättyen vesistöön muuttaen ekosysteemiä ja tummentaen vesistön.
Yhteysviranomainen näkee paljon maisema-, melu- ja välkehaittoja ja hakee lieventämistoimenpiteitä näiden minimoimiseksi. Käytännössä näitä olisivat voimaloiden korkeuden muuttaminen ja niiden sijaintipaikkojen muuttaminen sekä vesistöjen suojaaminen ym. Nämä toimenpiteet tuskin lieventäisivät nyt havaittuja haittoja, sillä etäisyys suunnitelmassa asutukseen on liian lyhyt, pohjavedet ja vesistöt ovat liian lähellä rakentamista.
Tornimäki ja Riuttankolu pois maakuntakaavasta
Oman mielenkiintonsa ja uhkan hankkeiden lopettamiseksi tekee Päijät-Hämeen liiton tuulivoimaselvitys. Selvityksessä tutkittiin soveltuvia alueita tulevaan Päijät-Hämeen maakuntakaavaan. Alussa mukana oli 35 aluetta, joista Padasjoella oli kuusi aluetta. Jäljelle jäi 12 joiden osalta arviointi jatkui. Riuttankolu karsiutui jo alkuvaiheessa. Lopulta ehdolle jäi vain 2 tuulivoima-aluetta maakuntakaavaan: Iitin Perheniemen alue sekä Sysmän Rekolanvuorten alue. Maakuntakaavaluonnos tulee nähtäville syksyllä 2025.
Orpon hallitus on valmistelemassa maakuntakaavan ulkopuolella oleviin tuulivoimahankkeisiin (esim. Tornimäki) lakiesitystä, jossa vähimmäisetäisyys tuulivoimaloista asutukseen on 8 x tuulivoimalan korkeus. Kyseisen tuulivoimalinjauksen tarkoitus on rajoittaa hallitsematonta tuulivoimarakentamista. Alle 10 voimalan hankkeet aiheuttavat usein suurimmat ympäristö- ja asukasvaikutukset, koska hankkeita on niin paljon. Kaavailtu suojaetäisyys vähentää melu-, maisema- ja kiinteistöjen arvoon kohdentuvia haittoja. Tuulivoimarakentamisen villi länsi-rakentamistapa rauhoittuu ja tuo asukkaille turvallisuutta. Tuleva lainsäädäntö olisi enemmänkin kuin tervetullut.
Padasjoen tuulivoimaloita puoltavien ainoa syy on ollut kiinteistöverotulot. Nyt kaavailluissa hankkeissa tulot ovat kuitenkin hyvin pienet suhteessa suuriin haittoihin. Ei pidä myöskään unohtaa vapaa-ajan asukkaiden tuomaa jatkuvasti suurempaa kiinteistöverotuloa, joihin verrattuna tuulivoimaloiden tuoma tulo on mitätön. Järkevämpää olisi tukea kunnalle elinvoimaa tuovaa loma-asuntorakentamista ja houkutella kuntaan matkailijoita pitämällä kunta tuulivoimavapaana. Uudisrakentaminen on ollut jäissä eivätkä rantatontit lähietäisyydellä kaavailluista tuulivoimaloista mene kaupaksi.
Hallitus uudistaa valtionosuusjärjestelmää, jolla rahoitetaan kuntien toimintaa. Tuulivoimaloiden tuottama kiinteistöverotulo saatetaan huomioida jatkossa ja tämä pienentäisi Padasjoen saamaa tasauslisää tai se saatetaan menettää kokonaan. Moni velkaantunut kunta esim. Kannonkoski, jolla velkaa yli 8 M€ on hyväksynyt 39 tuulivoimaloiden tulon saadakseen taloutensa kuntoon. Padasjoki ei ole velkaantunut, ylijäämää oli melkein 3 M€.
Uusilla valtuutetuilla on nyt enemmän tietoa tulevien tuulivoimapäätöksiensä tueksi.
Teille on nyt uudet valttikortit jaettu. Pelatkaa ne järkevästi ja lopettakaa ping-pong peli!
Marjut Rapp