Esikoislestadiolaisten rukoushuone Kellosalmentiellä saa tulevana kesänä tavallista suuremman vierasjoukon, kun Lapin vanhimmat herätyksen alkulähteiltä saapuvat Padasjoelle. Päivä vaatii paljon järjestelyjä ja näkyy myös katukuvassa.
Peräti 700 seuravierasta on tulossa rukoushuoneelle 25.6. Päivä on merkittävä siksikin, että Lapin lähetys on ollut Padasjoella viimeksi 14 vuotta sitten.
– Tulkkaus on kolmelle kielelle. Poistamme ruokasalista pöydät ja tuolit, ja tilalle tulee penkkejä. Myös eteiseen ja muihin tiloihin saadaan sijoitettua lisäistuimia, kertoo Pekko Nieminen, yksi paikallisista sananpalvelijoista.
– Viimeksi pääsiäisenä koolla oli 450 sanankuulijaa.
Hautausmaan vieressä sijaitseva siniharmaa talo oli alun perin kaksihuoneinen kyläsepän koti, jota on vuosikymmenten varrella laajennettu ja remontoitu. Viimeinen laajempi sisäremontti ja ajanmukaistus tehtiin vuonna 2017.
Työt on aina tehty pääosin talkoovoimin: omasta takaa löytyy monen alan osaajia. Vastuita on nytkin ennen suurponnistusta jaettu useille.
– Olemme sopineet pysäköintijärjestelyistä kunnan kanssa. Ruokailu tapahtuu Kullasvuoren koululla, mainitsee Tuomas Häme, joka on myös yksi Padasjoen sananpalvelijoista.
Koska kaikki seuravieraat eivät mahdu rukoushuoneelle, tien toiselle puolelle Niemisen vanhaan navettaan on myös järjestetty kuuntelutilaa ja pihalle pystytetään iso kahviteltta.
– Meillä on aivan poikkeuksellinen akustiikka täällä. Pinkopahviseinien ansiosta puhe kuuluu joka puolelle selkeästi.
Padasjoen vanhat penkit palvelevat Kotkan rukoushuoneella. Tuoleja on helpompi siirrellä, kun seurojen lisäksi pidetään häitä, ristiäisiä ja hautajaisia. Nytkin ennen Lapinlähestystä on kahdet vihkiäiset.
–Kastetilaisuudet on usein pidetty täällä seurojen alussa. Ne ovat hienoja, koko seurakunnan yhteisiä juhlahetkiä.
Padasjoen rippilapset menevät Lahden kanssa yhteistyössä järjestettyyn rippikouluun. Tänä kesänä yhteensä viitisenkymmentä nuorta konfirmoidaan.
Lapsia ja nuoria on toiminnassa mukana paljon. Pienimmille pidetään pyhäkoulua talvikaudella rukoushuoneella viikoittain, varhaisnuorille on kerran kuussa oma ilta ja kouluikäisille kesäleirejä yhdessä Lahden kanssa. Ripille päässeet nuoret kulkevat kimppakyydillä kerran viikossa Lahteen nuorteniltoihin.
– Elävä usko ei kuitenkaan tule kasvatuksesta, vaan jokaisen tarvitsee kokea Jumalan armotyö omassa sydämessä henkilökohtaisesti. Kysymys on sielun autuudesta ja iankaikkisesta elämästä, korostaa Nieminen.
Lapsityöhön panostetaan, sillä yleismaailmallisesti Jumalan sanasta ollaan näinä aikoina luopumassa. Hyvästä yhteistyöstä koulun kanssa ollaan kiitollisia. Nuorten toivotaan tietenkin palaavan opiskelujen jälkeen perheineen Padasjoelle.
Kaikki tervetulleita
Joka sunnuntai klo 14 pidettäviin seuroihin ovat kaikki tervetulleita. Ennen seuroja on jo kahvitus, ehtoollisseuroissa muutaman kerran vuodessa juodaan myös lopuksi kahvit. Keskellä viikkoa saattaa lisäksi olla iltatilaisuuksia kodeissa.
– Puheet eivät ole valmisteltuja, vaan etenevät sen mukaan mitä Henki kulloinkin kirkastaa. Sana ja opetus kuuluu kaikille, iloitsemme jokaisesta mukaantulijasta, vakuuttaa Häme.
Kuten heprealaiskirjeessä kehotetaan, kotiin sidottuja käydään tervehtimässä ja heillä on seurojen etäkuuntelumahdollisuus. Muutoinkin kyläily ja yhteinen keskustelu uskonasioista on tärkeä osa esikoislestadiolaisuutta. Paljon seuraväkeä on myös mökkiläisissä. Koko herätysliikettä käsittävät seurat pidetään jouluna ja helluntaina Ruotsissa. Näistä on kuuntelumahdollisuus Suomessa. Valtakunnalliset isot seurat on kolme kertaa vuodessa, loppiaisena, juhannuksena ja mikkelinpäivänä. Padasjoella on neljä kertaa vuodessa omat lähetysseurat. Lähetyksiä saadaan Lapista Suomeen tavallisesti kolmen–neljän vuoden välein: nyt Ruotsista saapuvat saarnamiehet kiertävät eri puolilla Suomea juhannuksesta 20.7. asti.
– Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti herätysliikkeemme on kasvussa. Amerikassa on jäseniä eniten, mutta Suomessakin rakennetaan ja suunnitellaan parhaillaan uusia rukoushuoneita.