Maakuntakaavan tuulivoimaratkaisut puhuttivat webinaarissa 28.11. Päijät-Hämeen liiton järjestämässä ylimääräisessä yleisötilaisuudessa linjoilla oli asiantuntijoiden alustusten jälkeen äänessä useampia padasjokelaisia.
Uudessa maakuntakaavassa on alustavasti neljä tuulivoima-aluetta, joille voisi toteuttaa kahdeksan voimalaa tai enemmän. Yksi on Padasjoella sijaitseva Tornimäen tuulivoima-alue: sinne suunnittelijat ovat katsoneet mahtuvan maksimissaan 10 voimalaa.
– Maakuntavaltuusto on päättänyt kesällä kaavan tavoitteista, eli kaavakartalla tullaan osoittamaan seudullisen mittakaavan energiantuotantoalueet. Jatkossa enintään seitsemän voimalan alueita on mahdollista toteuttaa ilman varauksia kaavassa, totesi erityisasiantuntija Kaisa Torri maakuntaliitosta.
– Pitkälle tähtäävässä kaavassa on haluttu tarkastella maksimivaikutuksia. Tekeillä on muitakin selvityksiä muistakin teemoista kuin tuulivoimasta.
Projektipäällikkö, maisema-arkkitehti Sonja Semeri kävi läpi maisemaselvityksiä ja vaikutusten arviointia. Maisemallisessa lähestymistavassa tarkastellaan sitä, miten ja kuinka paljon tuulivoimalat muuttavat alueiden nykyistä luonnetta. Yleensä maisemavaikutus koetaan kielteisenä, jos se on kovin merkittävä.
Semerin esityksessä oli verrattu 300-metristä tuulivoimalaa Tiirismaan mastoon, jonka korkeus on 327 metriä.
Päijänne on herkin vaikutuskohde
Pohjoisen tuulivoima-alueen, joihin lukeutuu Tornimäen lisäksi Sysmän Rekolanvuori ja Karilanmäki, herkin kohde on Päijänne. Suurjärvellä on paljon virkistysarvoa, mutta myös vakituista asumista, ja erityisenä kohteena kansallispuisto. Päijänteelle sijoittuu myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja vaikutusalueella on kulttuuriympäristöjä, maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja alueita ja Evon retkeilyalue.
Etelässä on yksinään Iitin Perheniemen tuulivoima-alue, jonka herkimmät kohteet liittyvät vakituiseen ja vapaa-ajan asumiseen.
– Päijäthämäläinen maisema on pienipiirteistä ja vaihtelevaa, jolloin tuulivoimarakentamisen suuri ja teollinen mittakaava voidaan kokea maisemassa vieraana ja häiritsevänä.
Tuulivoimaloita on teoreettisesti sijoiteltu yksi kappale neliökilometriä kohden. Tietokoneella tehdyissä mallinnuksissa saatiin näkemäalueanalyysit, lisäksi on tehty maastokäyntejä ja otettu valokuvia, joihin istutettu kuvasovitteita.
Vaikutus Padasjoella ”suuri kielteinen”
Etäisyysvyöhykkeitä on kaksi: tuulivoimalan lähivaikutusalue on 0–8 km, kaukovaikutusalue 8–35 km.
Tornimäen kuten Rekolanvuorten ja Karilanmaankin vaikutustenarviointi on ”suuri kielteinen”. Perheniemi on ”kohtalaisen kielteinen”. Padasjokelaisten maisemaan vaikutus on sikälikin merkittävä, että omien tuulimyllyjen lisäksi myös sysmäläiset myllyt Päijänteen toiselta rannalta näkyvät tännekin. Etenkin Karilanmaan tuulivoimalat kohoavat korkealle.
Padasjoella lähivaikutusalue on metsäinen. Merkittävin vaikutus kohdistuukin Taruksen retkeilyalueeseen, pieniin lähijärviin ja Auttoisten kulttuurimaisemiin. Päijänteellekään ei pitkä matka ole: niin Tornimäki, Rekolanvuoret kuin Karilanmaa sijaitsevat alle 8 km etäisyydellä Päijänteestä. Pohjoiset tuulivoimalat näkyvät vähäisissä määrin Vesijärvelle asti ja myös Kuhmoisiin – itse asiassa näkemäkartan mukaan Kuhmoisissa tuulivoimalat hallitsevat maisemaa enemmän kuin Padasjoella tai Sysmässä.
– Päijänteelle arvioidaan kohdistuvan laajimmat maakunnalliset vaikutukset.
Vaikutuksia voisi lieventää voimaloita madaltamalla ja karsimalla voimaloiden etäisyyttä herkkiin kohteisiin.
Emma Luoma ympäristökonfliktien ratkaisemiseen keskittyneestä Akordi Oy:stä kertoi tuulivoimakuntien näkemyksistä. Vihreä siirtymä ei ole ongelmatonta: etenkin tuulivoiman osalta paikallisten vaikutusten merkitys korostuu.
– Me työskentelemme sen eteen, että voisimme siirtyä kohti reilua vihreää siirtymää, jossa samanaikaisesti, kun tavoitellaan energiamurrosta, se voitaisiin tehdä tavalla joka nauttii laajan yleisön hyväksyntää.
Tuulivoimatuotannon sijoittamisen kannalta maakuntakaava on ensimmäinen vaihe, jossa voidaan asettaa kaavatasoisia reunaehtoja. Siinä voidaan myös hahmottaa energiahankekokonaisuuksia.
Päijät-Hämeessä ei vielä ole toiminnassa olevaa tuulivoimaa. Tuulivoimakeskustelu on kunnissa eri vaiheissa: ensimmäiset hankkeet ovat avainasemassa hyväksyttävyyden muodostumisen kannalta.
Matkailua korostettu
Padasjoella, Asikkalassa, Sysmässä ja Iitissä on keväällä järjestetty keskustelutilaisuus, jossa on ollut kuntien virkamiesjohtoa ja päättäjiä. Lisäksi kunnilla oli yhteinen keskustelutilaisuus.
Asikkalassa suhtauduttiin varovaisesti tuulivoimaan, erityisesti esille nousi matkailu ja vapaa-aika. Iitissä on jo rakennuslupa, mutta rakentaminen ei ole vielä alkanut. Siellä suhtautuminen oli positiivista, joskin tunnustettiin että paikallisten keskuudessa on myös vastustusta.
Padasjoen kuntajohto korosti, että matkailu on kunnan voimavara ja keskeinen osa kunnan strategiaa. Ainutlaatuinen järvialue on tärkeä niin asukkaille kuin mökkiläisillekin. Vaikka päättäjät olivat myönteisiä tuulivoimalle, on Tornimäki saanut osakseen merkittävää vastustusta. Padasjoella nähtiin tuulivoimamerkintä positiivisena signaalina siitä, että kunta haluaa olla mukana kehityksessä.
Sysmässä nähtiin tuulivoima mahdollistajana ja kiinteistöverotulot tärkeinä kunnalle. Isoin huolenaihe liittyy tuulivoiman ja luontomatkailun yhteensovittamiseen. Kunnissa kiinnitettiin huomiota voimaloiden terveysvaikutuksiin, meluun ja välkkeeseen sekä tiestöön, liikennemääriin ja maan arvoon.
– Maiseman merkitys on selkeästi Päijät-Hämeessä erittäin suuri ja vapaa-ajan asukkaita paljon. Se tekee ymmärrettäväksi sen, että luonnon ja luontomatkailun vaikutus päätöksentekoon on isossa roolissa.
Kunnilla oli erilaisia näkemyksiä rajauksista. Luoma esittikin, että viimeistään kaavaluonnosvaiheessa on hyvä avata seudullisesti merkittävien tuulivoima-alueiden kriteerit ja miten voimalamääriin on päädytty.
Yleisöpuheenvuoroissa ihmeteltiin havainnekuvien vähyyttä.
Päijät-Hämeen uuden maakuntakaavan kaavaluonnos tulee nähtäville keväällä tai kesällä. Sitä ennen Päijät-Hämeen liitto järjestää kaikille avoimen työpajan. Nähtävilläoloaikana pidetään yleisötilaisuus, samoin silloin kun kaavaehdotus tulee nähtäville 2026.