Padasjoellakin on nyt ilmastosuunnitelma. Se on lautakuntatasolla hyväksytty, mutta menee vielä joulukuussa kunnanhallituksen ja valtuuston päätettäväksi. Suunnitelma toimii kunnan kestävyystyön pohjana tulevina vuosina.
Valmistelussa kuultiin laajasti kunnan henkilöstöä, päättäjiä ja asukkaita. Padasjoki oli mukana suunnitelmakuntien ohjausryhmässä, joka kokoontui kuukausittain vuosina 2023–24. Kunnanhallitus nimesi lisäksi ilmastosuunnitelmatyöryhmän.
Suunnitelman punaisena lankana on ”Jokainen voi tehdä jotain, mutta kenenkään ei tarvitse tehdä kaikkea”. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2036 mennessä, Padasjoella on päästy hyviin tuloksiin jo vuodesta 2008 alkaen hiilineutraalien kuntien Hinku-hankkeessa. Padasjoki on mukana myös Päijät-Hämeen ilmastotyöryhmässä ja kuntien energiatehokkuussopimuksessa, jonka mukaan kunta raportoi vuosittain omasta energiankäytöstään.
Padasjoen kunnan päästöt ovat vähentyneet 36 % vuodesta 2007 vuoteen 2022. Asukaskohtaiset päästöt vähenivät samassa ajassa 18 %.
Eniten päästöjä Padasjoella syntyy sähkön- ja lämmönkulutuksessa, 33 %. Kakkosena tule tieliikenne (23 %), kolmantena maatalous (19 % ja nelossijalla on työkoneet (12 %). Vain pieni osa syntyy jätteiden käsittelystä ja teollisuudesta.
Suomen Ympäristökeskuksen arvion mukaan Padasjoen päästöt vähenevät vuoteen 2030 mennessä entisestään. Vuoteen 2007 verrattuna vähennys on 50 %. Matkaa 80 % päästöleikkaustavoitteeseen on 12 ktCO2e.
Kulutusperusteisista päästöistä suurimman osan muodostaa energiankulutus (32 %), sitten tulee ruoka (22 %), liikkuminen, tavarat ja palvelut sekä rakentaminen.
1463 taloutta
Asuntokuntia Padasjoella oli viime vuonna 1463 ja vapaa-ajan asuntoja 2778. Työpaikkojen määrä on 712. Henkilöautoja on 1658, niistä vain 25 sähkökäyttöisiä, 58 hybridejä. Vähintään 1 auto on 79 prosentissa talouksista. Padasjoesta 62 % on metsätalousmaata, viljelyalaa on 23 km2 ja yli 1 ha järviä 206.
Ilmastojohtaminen on ykkösenä suunnitelman toimenpideohjelmassa. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä johtamista kuntaorganisaatiossa, joka myös innostaa muita toimijoita mukaan päästötalkoisiin.
Energiankulutuksen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen ovat ensisijaisia toimenpiteitä, joilla saavutetaan myös kustannussäästöjä. Kiertotalous vähentää tarvetta ostaa uutta.
Kestävä liikkuminen eli kävely, pyöräily ja joukkoliikenteen käyttö lisää samalla hyvinvointia. Työsuhdepolkupyörät ovat työnantajalle jopa ilmaisia.
Kestävässä ruokajärjestelmässä tuotettu ruoka edistää terveyttä. Toimenpidelistalla ovat mm. investoinnit palstaviljelyyn ja yhteisöllisiin hedelmäpuihin ja marjapensaisiin sekä paikalliselinkeinojen tukeminen, jolla myös parannetaan huoltovarmuutta.
Maankäyttö vaatii erilaisia selvityksiä. Viheralueista halutaan monimuotoisempia ja taajamaan lisää vihreyttä.
Ilmasto on jo muuttunut ja tulee yhä muuttumaan, vaikka hillintätoimissa onnistuttaisiinkin. Merkittävimpiä ilmiöitä ovat yleinen lämpeneminen, lisääntynyt sataminen, helleaallot ja myrskytuulet.
Kunnan laajennettu johtoryhmä päivittää ja seuraa ilmastosuunnitelman toteutumista vähintään kahdesti vuodessa. Etenemistä seurataan värikoodeilla: punainen = ei vielä aloitettu, keltainen = suunnitteilla, sininen = toteutuksessa ja vihreä = valmis.
Maakunnan ilmastoasiantuntija auttaa ilmastoperehdytyksen järjestämisessä uusille valtuutetuille. Ilmastovaikutukset pyritään ottamaan huomioon kunnan hankinnoissa. Kunnan tapahtumissa suositaan kasvis- ja lähiruokaa.
Yhdistysten paikallistuntemusta ryhdytään käyttämään hyväksi maankäytön suunnittelussa ja muissa merkittävissä hankkeissa. Luonnonsuojeluyhdistys, metsästysseurat ja kyläyhdistykset tuntevat alueensa erityispiirteet.
Kestävällä uudisrakentamisella saadaan ympäristötehokkaita rakennuksia, jotka ovat käyttäjilleen turvallisia ja terveellisiä. Elinkaariajattelun mukaisesti suunnittelussa arvioidaan koko elinkaaren aikaisia kustannuksia ja vaikutuksia.
Kunnan tiloja ja niiden käyttöasteita tarkastelemalla saadaan neliöt tehokkaampaan käyttöön. Turhista tiloista luovutaan.
Kunta tehostaa energianeuvontaa rakentamispalveluiden yhteydessä. Ruokapalveluissa pyritään lisäämään kasvis-, lähi- ja sesonkiruoan käyttöä sekä järvikalaa.
Käyttökelpoiset tavarat ja materiaalit pyritään kierrättämään. Aurinkopaneeleja hankitaan lisää kunnan kiinteistöihin ja asukkaita kannustetaan yhteishankintoihin.
Vuosi 2025 on kestävän liikkumisen teemavuosi Päijät-Hämeessä. Työpäivän aikana tapahtuvaa liikkumista voi tukea lainapyörillä tai yhteiskäyttöisellä sähköautolla. Hyvät etätyömahdollisuudet vähentävät työmatkaliikennettä.
Kunta voi tukea paikallispalveluiden saatavuutta viestinnällä. Tilatuotteita on saatavilla myyntitapahtumista.
Kunnan metsissä siirrytään mahdollisuuksien mukaan jatkuvaan kasvatukseen ja suositaan sekametsiä. Kuntametsien seurannassa huomioidaan myös virkistyskäyttö. Suojeluun soveltuvia alueita kartoitetaan.
Ilmastometsä perusteilla
Kunta poistaa haitallisia vieraslajeja alueiltaan ja muistuttaa asukkaita siitä, että maanomistajilla on lain määräämä velvollisuus hävittää haitalliset lajit tontiltaan. Hulevesien hallinnan merkitys korostuu ilmastonmuutoksen myötä. Luontoa hyödynnetään oppimisympäristönä. Helteisiin varaudutaan jäähdytysjärjestelmillä ja ikkunoita varjostamalla.
Kunta selvittää juomaveden jakelun ääritilanteessa. Pohjavesien suojelusuunnitelma ennaltaehkäisee laadun heikkenemistä ja määrän vähenemistä. Valmiusharjoituksilla kartoitetaan, onko varautumistaso riittävä.
Padasjoelle on tarkoitus perustaa ilmastometsä, jonne koululaiset saavat istuttaa omat puunsa ja seurata niiden kasvua. Päiväkoti hakee mukaan Salpausselkä Geopark -varhaiskasvatusohjelmaan.