Valtatie 24:n suunniteltu luokanalennus kantatieksi kokosi laajan ja arvovaltaisen joukkion maanantaina 9.9. seminaariin hotelli Tallukkaan Vääksyyn.
Kyse ei ole enemmästä eikä vähemmästä kuin tienvarsikuntien olemassaolosta. Yhteinen hätähuuto valtion suuntaan on saatava tiivistettyä viimeistään kevään kehysriiheen.
– Tieasiassa ratkaistaan näiden kuuden kunnan olemassaolon tarkoitusta, saammeko liikenteen sujuvaksi myös tuleville vuosille. Paljon on myös kasvusuunnitelmia, joille yhteistä on matkailun kehittäminen, ja VT24 on keskeisin väylä edistää Päijänteen alueen matkailua, totesi kansanedustaja Hilkka Kemppi.
– Töissäkäyntiliikenne VT24:llä on merkittävää. Ja vaikka valtiontalous on tiukilla, kyllä ne ovat töissäkäyvät ihmiset, jotka tämän maan menoja maksavat.
Hilkka Kemppi on johtanut eduskunnan VT24–työryhmää, jossa on mukana kattavasti kansanedustajia jokaisesta puolueesta. Myös tien varrella olevat kuusi kuntaa ja kolme maakuntaliittoa ovat olleet yhtenä rintamana puolustamassa valtatietä: sitä kuvailtiin alueen pääverisuoneksi ja sen säilymistä kohtalonkysymykseksi tienvarsikunnille.
Pieniä voittojakin on jo saatu, Holmaan on juuri saatu liikennevalot. Parannettavaa löytyy paitsi tien kunnosta, myös sivuliittymien yhdistäminen ja ohituskaistat mainittiin.
Mikäli tieluokitus alenee, sen kunnossapitoon tulee heikennyksiä. Vaikutusta on myös yritysten sijoittumiseen.
Tuoreen tilannekuvan esitti liikenteen erityisasiantuntija Jenni Nousiainen Päijät-Hämeen liitosta. Suurimmat ajoneuvomäärät ovat Lahden päässä, yli 13 000 vuorokaudessa. Lahden ja Vääksyn välillä raskaan liikenteen osuus on alle 5 %.
– Päijät-Hämeessä on suhteellisen paljon päällysteeltään huonokuntoista väylää, jota raskas liikenne käyttää aktiivisesti. Lähes 18 % ajetuista kilometreistä on kohdistunut huonokuntoisille teille, sanoi Nousiainen.
– Padasjoella Taulun risteyksen alueella on suuria raskaan liikenteen osuuksia.
Paikalla ollut raskaan liikenteen edustaja sanoi VT24:n olevan ”erittäin mäkinen ja raskas”. 70 % tavarasta liikkuu kumipyörillä.
Loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia on sattunut viimeisen 10 vuoden aikana 104, joista 11 johti kuolemaan.
Tiestatuksen arvo iso
VT24 on ulottunut Pirkanmaan liiton alueelle vuodesta 2021, jolloin Kuhmoinen vaihtoi maakuntaa. Juho Vehviläinen nosti esille, että Kuhmoinen lukeutuu valtakunnan mökkipääkaupunkeihin. Tien merkitys on erityisesti matkailun kautta liikennemääriään suurempi.
– Mikäli VT24 putoaisi valtatiekartalta pois, muodostuisi eteläisen Suomen suurin periferia-alue. Kunnan imagolle on merkitystä, sijaitseeko se valtatieyhteyden varressa vai alemmalla tieverkolla.
Vehviläinen huomautti myös, että luokituksen alennukset ovat harvinaisia. Viimeksi vuonna 1996 muutettiin 24 tieosuuden luokitusta: näistä vain kaksi oli laskuja.
– Vaikutusten arviointiin ei ole vertailukohtaa, eikä Pirkanmaan mielestä hyödytöntä riskiä pidä ottaa muuttamalla vakiintunutta statusta.
Keski-Suomen liitosta Vääksyyn oli ajellut suunnittelujohtaja Hanna Kunttu. Jämsässä korostuu ennen kaikkea valtateiden 24 ja 9 risteysalue, jonne on suunnitteilla mm. logistiikkakeskus.
– Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta voisi edistää parantamalla liittymisnäkemiä, tien geometriaa ja poikkileikkausta ja valaistusta sekä tekemällä ohitusosuuksia, yhdistämällä yksityisteitä ja päivittämällä hirvivaroitusalueet.
Himos on valtakunnallisestikin merkittävä matkailukohde, jonne VT24 on suorin reitti etelästä.
Vääksyn Konepisteen yrittäjä Janne Korhonen kertoi vuosikausia puhuneensa, että Vääksy on Suomen paras paikka tehdä venekauppaa.
– Valtatie on meille pääverisuoni. Vapaa-ajanvietto ja etätyöt kun lisääntyy, lisääntyy myös liikenne ja palveluntarve.
Raija Forsman Lahti Regionista korosti, että saavutettavuus on yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Matkailu, eritoten luontomatkailu kasvaa koko ajan ja Unesco-kohde Salpausselkä–Geopark vetoaa myös ulkomaalaisiin. Forsman nosti esiin myös pyöräilyn kasvun ja tapahtumat.
Huoltovarmuus mainittu
Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka mainitsi huoltovarmuuden, jota VT24 alueella keskeisesti turvaa. Valtatie on myös mahdollistanut monen yrityksen kasvun ja kasvua hakee myös kunta kaavoituksen avulla.
– Kun tiestö menee huonoon kuntoon ja nopeusrajoituksia lasketaan, ihmiset tulee kärsimättömiksi ja liikenneturvallisuus vaarantuu. Liittymät ovat myös ongelmallisia.
Kuhmoistenkin kunnanjohtaja oli äänessä. Valtteri Väyrynen korosti, että mitä pienempi kunta, sitä enemmän pienetkin suunnanmuutokset vaikuttavat. Kuhmoislaisia on vain vähän yli 2000, mutta mökkejä 3400.
– Metsäteollisuus, maatalouden kuljetukset, matkailu – ne ovat meille todella tärkeitä. Kuhmoisissa ruokakaupat on ihan valtatien vieressä, Himokselle menijät tykkää pysähtyä siinä ostoksilla mieluummin kuin kiertää erikseen Jämsän keskustan kautta.
Tieluokituksen muutos vaikuttaisi Väyrysen mukaan Kuhmoisten elinvoimaan todella radikaalisti.
Taruksen erityiskäyttö
Padasjoelta paikalla oli kolme luottamushenkilöä. Antti Räsänen otti esille Tuhkamäen ohituskaistan menetyksen, puutavaraliikenteen kasvun ja sen, että sisään- ja ulostuloväylät Lahdessa ovat alueen huonoimpia.
– Omalta osaltani on menossa neljäs vuosikymmen, kun olen jumppaamassa kakkosnelosta. Toivottavasti nyt saadaan jotain konkreettista aikaiseksi.
Seminaarin lopputulema oli, että tilannekuva ja tilastot on nyt hallussa, asiaa pitää viedä eteenpäin. Kansanedustaja Mira Nieminen painotti, että yhteinen viesti on hiottava pikaisesti esittelykuntoon.
– Vain yhteistyöllä valtatie 24:n kehittäminen on mahdollista.