”Herra kapteeni, antamanne tehtävä on suoritettu”
Vuonna 2017 syöpään kuolleen kapteeni Hannu Hännisen viimeinen tahto on täytetty ja hänen nimeään kantava säätiö lopetetaan piakkoin.
Säätiö on lahjoittanut Hännisen ohjeita noudattaen Päijät-Hämeen keskussairaalan lasten osastolle varoja ajanmukaisen ultraäänilaitteen ja pienen elvytysnuken hankintaan sekä tukenut lasten kotisairaalatoimintaa. Kun loppurahat, noin 30 000 euroa, on siirretty lastensairaalalle, säätiö on suorittanut sille annetun tehtävän loppuun ja se voidaan lakkauttaa.
Säätiön kolmehenkinen hallitus päätti viimeisessä kokouksessaan, ettei tämäntyylistä säätiötä voi lopettaa vain paperilla, vaan merkittävälle syöpä- ja sydänsairaiden lasten auttajalle järjestetään vielä muisto- ja kiitostilaisuus.
Pienimuotoiseen ja lämminhenkiseen tilaisuuteen viime viikon perjantaina oli kutsuttu kymmenkunta henkeä. Paikalla olivat säätiön hallituksen jäsenet, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen padasjokelainen johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen, Päijät-Hämeen keskussairaalan lastentautien ylilääkäri Heikki Tuikkala, säätiön tilejä hoitanut Sirkka-Liisa Heinonen sekä muutama Hännisen läheinen ystävä.
Perintö sairaille lapsille
Muistotilaisuus alkoi hautausmaalla, jossa säätiön hallituksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Liikola piti pienen puheen ja laski seppeleen Hännisen haudalle.
– Olemme kokoontuneet muistamaan miestä, joka halusi auttaa sairaita lapsia. Tutustuin Hannuun Keski-Lahden kansakoulussa ja meistä tuli kavereita. Muistan Hannun eloisana ja vilkkaana kepposten keksijänä. Tiemme erkanivat joskus keskikouluvaiheessa ja elämä vei meitä erilleen. Seuraavan kerran kuulin hänestä, kun Hannu Tukia soitti minulle ja pyysi minua Hannu Hännisen säätiön puheenjohtajaksi.
Liikola kertoi puheessaan, että ilman perillisiä kuollut Hänninen testamenttasi omaisuutensa perustettavalle säätiölle, jonka tarkoituksena oli tukea sairaiden lasten hoitamista. Pääoma tuli käyttää noin kymmenessä vuodessa.
Lastentautien ylilääkäri Heikki Tuikkala edusti Päijät-Hämeen keskussairaalaa ja lukemattomia päijäthämäläisiä lapsia ja heidän perheitään Hännisen muistohetkessä.
– En ehtinyt tutustua Hannuun, mutta kertomienne tarinoiden kautta minulle on muodostunut kuva avoimesta ja lämminsydämistä ihmisestä. Hän teki hyvin merkittävän teon lahjoittamalla huomattavan summan Päijät-Hämeen sairaiden lasten auttamiseksi.
Tuikkala totesi, että vaikka Hännisellä ei omia lapsia ollutkaan, hänen välittämisensä ja huolenpitonsa kohteena ovat olleet lukemattomat lapset.
– Merkittävällä lahjoituksella olemme pystyneet hankkimaan tutkimuslaitteistoa ja tukemaan lasten kotisairaalaa. Vaikka julkinen rahoitus turvaa välttämättömän lasten sairaanhoidon niin sillä päästään usein minimiin tai välttämättömään. Esimerkiksi lasten kotisairaalatoiminta ei suinkaan ole kaikissa sairaaloissa itsestäänselvyys.
Tuikkalan mukaan kotisairaalatoiminnalla on hyvin suuri merkitys syöpää sairastavien lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Syöpää sairastavat lapset joutuvat olemaan hyvin paljon sairaalassa hoitojensa vuoksi, mutta kotisairaalatoiminta mahdollistaa välikontrollien ja -laboratoriokokeiden ottamisen kotona, jolloin sairaan lapsen ei aina tarvitse lähteä sairaalaan.
– Uusilla ultraäänilaitteilla olemme jo nyt tutkineet satojen sydänlasten, vastasyntyneiden ja keskosten sydämiä ja aivoja. Pystymme näillä ajanmukaisilla laitteilla tekemään hyvin laadukasta tutkimusta. Olemme saaneet paljon hyvää aikaan ja tästä eteenpäinkin sadat, elleivät tuhannet lapset tulevat hyötymään laitteista ja saamaan iloa ja helpotusta sekä laadukasta hoitoa Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Haudalla Hannu Hännisen läheinen ystävä Ismo Mäkinen lauloi kaksi laulua. Esitysten jälkeen Mäkinen kertoi, että Hänninen oli soittanut Mäkiselle ja pyytänyt tätä laulamaan haudalleen. Mäkinen täytti toiveen jo toistamiseen, sillä hän oli laulanut Hännisen toiveiden mukaan Karjalaan liittyviä lauluja jo hautajaisissa 4.2.2017.
Hänninen oli Karjalasta kotoisin ja sieltä kertovat laulut olivat hänelle tärkeitä.
Suuren perinnön jättänyt Hänninen kuoli seitsemän vuotta sitten.
Järjesti hautajaisensa
Säätiön hallituksen toimitusjohtaja Hannu Tukia kertoi, että lyhyen sairastamisensa aikana Hänninen ehtii järjestellä asiansa viimeistä yksityiskohtaa myöten.
– Hannu oli sopinut etukäteen hyvin tarkasti hautajaisiin liittyvät asiat naapurinsa Tuija Sundellin kanssa. Lapin hongasta rakennettuun arkkuun Hannulle puettiin päälle hyvin juhlava upseerien juhlapuku.
Säätiön hallituksen kolmas jäsen, Heikki Koskinen puolestaan kertoi tarinan Hännisen hautakivestä.
– Kun Hannu suunnitteli hautakiveään, hän tuli kirjapainolle sotilaspassi kädessään. Sotilaspassin kuvassa Hannulla ei vielä ollut ruusukkeita kapteenin arvon mukaisesti, joten niitä piti lisätä sinne kaksin kappalein.
Paikallaolijoiden lisäksi Hänniselle tärkeitä henkilöitä olivat niin sanotut Klapiveljet. Kun Hänninen muutti Padasjoelle jo aikanaan vanhempiensa hankkimalle kesämökille Pintolammen rannalle, ystävystyi hän joukkoon padasjokelaisia.
– Hännisellä oli kaksi veljeä, joista toinen oli kuollut ja toiseen välit olivat katkenneet vuosikymmeniä sitten, kertoi Tukia.
Niinpä Klapivelistä muodostui Hännisen perhe, joka auttoi Hännistä muun muassa polttopuiden hankinnassa. Viimeisinä aikoina he myös kuljettivat häntä sairaalaan.
Haudalta siirryttiin satamaan jatkamaan muisteluja. Ruokailun lomassa johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen kertoi, minkä vuoksi synnytysosastojen lakkauttamisesta synnyttäjien määrän lähetessä käydään paljon keskusteluja.
– Sairaalan laajan toiminnan näkökulmasta synnytystoiminta on keskiössä. Jos sairaalassa on synnytystoimintaa, siellä pitää olla myös ympärivuorokautinen leikkausvalmius ja teho-osasto, joka puolestaan tarkoittaa, että talossa pitää olla ympäri vuorokauden myös anestesiologiaa. Pelkän synnytystoiminnan vuoksi ei oikein voi olla niin raskasta rakennetta, vaan sairaalassa on tällöin laajemminkin päivystävää leikkaustoimintaa.
Jos sairaalassa ei ole synnytysosastoa, alkaa sairaalan taso pikkuhiljaa laskea ja vähitellen mennään lähemmäksi ajanvarauksellisesti toimivaa sairaalaa.
– Synnytystoiminnalla voidaan toki katsoa olevan alueen kannalta myös iso merkitys. Meillä on noin 1400 synnytystä vuodessa.
Tukia puolestaan kertoi, että Hannu Hännisellä oli Best Control -niminen tuholaistorjuntayritys ja useita yhteistyökumppaneita ympäri Suomen.
– Hannu myös keräili autoja ja moottoripyöriä. Hänen jäämistöstään löytyi yhdeksän erilaista autoa Mustangista Kuplavolkkariin sekä kaksi moottoripyörää. Kaikki myytiin huutokaupassa kuoleman jälkeen. Toisen pyöristä osti lahtelainen Riku Routo moottoripyörämuseoonsa.