Päijännepurjehduksen ohjelmaan kuului myös paneelikeskustelu Etelä-Päijänteen vesistöstä ja matkailusta. Keskustelussa olivat mukana Heidi Pajulainen Visit Lahdesta, Eeli Sytönen Päijät-Hämeen liitosta, pitkäaikainen kesäasukas Hannu Salo ja Padasjoen kunnanjohtaja Juha Rehula.
Pajulainen kertoi vetämästään Virtaa ja vetovoimaa Päijät-Hämeen vesistömatkailuun eli VIRVELI –hankkeesta.
– Tavoitteena on saada Päijänteen alueesta Suomen ja Euroopan saavutettavin ja houkuttelevin järvialue. Vesistöt ovat valmiiksi jo Visit Lahden ja Päijät-Hämeen matkailun tärkein kohde, josta pidetään huolta ja kehitetään. Pyrimme markkinoimaan ja tuomaan tutuksi Päijännettä suuremmalle yleisölle, sekä kehittämään Päijänteen alueen sisäistä yhteistyötä.
Eeli Sytönen toi esiin Päijät-Hämeen liiton tekemän kyselyn sähköveneilystä. Kysely osoitti, että sähköveneilyn suosio on selkeästi nousussa.
– Satamiin tarvittaisiin sähkölatauspisteitä enemmän. Sitä varten tulisi käydä keskustelua satamayrittäjien kesken siitä, millä tavalla sähkölatauspisteet tulisi toteuttaa.
Hannu Salo avasi osuutensa pohtimalla, kuinka Padasjoki ja Päijänteen alue on kehittynyt vuosien saatossa kesäasukkaan näkökulmasta.
– Olen seurannut Padasjokea vuodesta 1964, siihen verrattuna Päijänne on huomattavasti paremmassa kunnossa, kun sahateollisuuden toimintatavat ovat muuttuneet. Padasjoen elinkeinorakenne ja väestörakenne ovat muuttuneet rajusti. Kuitenkin vapaa-ajan asukkaiden määrä on noussut paljon. Kun mietitään puuttuuko täältä kysyntä vai tarjonta, niin ehdottomasti tarjonta. Ihmisten vapaa-aika kasvaa enenevissä määrin ja sen vuoksi mietitään, mihin sen voisi käyttää. Näen Päijänteen alueen hankkeiden olevan oikeansuuntaisia ja toivon mukaan myös hyviä tuloksia tuottavia.
Aallonmurtajaan lisää pituutta
Kunnanjohtaja Rehula puhui tapansa mukaan tuoreesta kuntastrategiasta.
– Kuntastrategiassa yksi päätavoitteista on ”sisävesien paras satama”. Tavoitteen rima on todella korkea, mutta strategiatyössä tulee ollakin, että pienetkin askeleet saavat alkunsa. Ensimmäinen askel on, että sataman aallonmurtaja laajenee usealla kymmenellä metrillä. Tämän lisäksi Kullasvuori-Mainiemi alueen kehittämistyötä teemme yhdessä alueen yrittäjien kanssa.
Rehula sivusi myös kunnan demografista tilannetta.
– Jos vakituiset asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat lasketaan yhteensä, niin meitä on silloin yhteensä 16 000. Meillä ei ole suorana tavoitteena saada kunnan väkilukua nousemaan synnytystalkoilla tai muuten, mutta pyrimme ainakin tavoittamaan ihmiset, jotka ovat täältä joskus lähteneet, että tänne olisi hyvä muuttaa.