Padasjoelta lähti torstaina 18.7. kolmen miehen lähetystö kunniakäynnille Kuhmoisiin, Mannerheim-ritari Asser Puolamäen haudalle. Mukana oli Padasjoen ainoa elossa oleva sotaveteraani Viljo Pastila. Kuhmoisissa ryhmä sai arvovaltaisen täydennyksen kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahdesta.
Padasjokelaiset kävivät laskemassa kukkalaitteen Mannerheim-ristin ritari nro 148:n viimeiselle leposijalle Kuhmoisten sankarihautausmaalle.
Kunniakäynti ajoitettiin päivämäämärälle 18.7., jolloin tuli kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun hän sai ritarin arvon – postuumisti, sillä kuhmoislainen oli kaatunut kolme päivää aikaisemmin taistelussa.
Maanviljelijä Asser Ensio Puolamäki (9.6.1918–15.7.1944) oli ison maalaistalon veljessarjaa, josta neljä joutui rintamalle.
– Kun radiossa julkistettiin Asserin ritarinarvo, äitensä Iita oli sanonut, että ”minusta tuntuu, että Asser on kaatunut”, tiesi Unnaslahti, jonka isä oli samassa joukko-osastossa kuin Puolamäki.
– Isän sanojen mukaan Asser oli hiljainen, järjestelmällinen, kohtelias ja sillä lailla herkkä että kirjoitti runoja. Hän oli myös huipputaitava puuseppä, asealiupseeri ja hevostenhoitaja.
Monilahjakkaan kirkonkyläläisen kädentaitoja on edelleen ihailtavissa, sillä Puolamäen talo seisoo yhä Päijälään johtavan tien varressa näkyvällä paikalla. Puolamäki toimi nykyisin talomuseona, joka on avoinna sopimuksen mukaan.
– Puolamäki on säilynyt alkuperäisessä asussaan sekä ulkoa että sisältä. Pirtin oletetaan olevan 1700-luvulta.
Kuhmoisissa on toinenkin hauta, jolta löytyy ritarilaatta. Se on padasjokelaissyntyisen Esa Karjalaisen. Padasjoella ei Mannerheim-ritareita ole.
Kuhmoisten kirjastossa on molempien ritarien suurennetut valokuvat ja sotatie. Puolamäen sankaritekoihin lukeutuu tilanne, jossa asemat oli menetetty Salmissa. Joukot olivat pahasti hajalla, kun ylikersantti Puolamäki alkoi oma-aloitteisesti koota miehiä yhteen. Vastaisku varmisti tärkeän tien siihen asti, että lisävahvistuksia saatiin paikalle.
26-vuotias Puolamäki oli kokenut joukkueenjohtaja JR 44:n viidennessä komppaniassa.
”Jo hyökkäysvaiheessa Puolamäki oli henkilökohtaisesti kunnostautunut, kun hän oli eräässä taistelussa toimittanut erilleen joutuneelle joukkueelle välttämättömän patruunatäydennyksen, vaikka vihollinen oli katkaissut joukkueen kaikki yhteydet muuhun komppaniaan. Syvärin voimalaitoksen puolustustaisteluissa hän oli puolestaan osallistunut eteentyönnetyn tukikohdan hävitykseen tuhoamalla kasapanoksella korsun miehistöineen.”
Kesällä 1944 oli JR 44 kovissa vetäytymistaisteluissa lähellä Laatokan rantaa. 15.7.1944 Puolamäki sai Nietjärvellä kranaatinsirpaleita kuolettavasti päähänsä, kylkeensä ja jalkaansa.