Tutkija Päivi Repo oli kutsunut padasjokelaisia yhdistyksiä ja museon toiminnasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä Kotiseututalolle tarkoituksena kokoelmaohjelman laatiminen. Lisääkin kokoontumisia aiheen tiimoilta on tulossa ja ryhmään on mahdollista vielä liittyä mukaan.
Museoillan tarkoituksena oli ryhtyä valmistamaan yhdessä Padasjoen kunnan museon kokoelmaohjelmaa ja sopia työnjaosta kotiseututoimijoiden kesken.
– Kokoelmaohjelma kertoo kokoelman syntyhistorian ja taustan. Se myös määrittelee kokoelmatyötä ja antaa suuntaviivat kokoelmien hoitamiseen tulevaisuudessa, määritteli tutkija Päivi Repo, joka on nyt toista vuotta peräkkäin pätkäpestissä Padasjoen kunnalla.
Kunnan museokokoelma oli heitteillä vuosikymmenen verran jouduttuaan evakkoon Nyystölästä, mutta saatu parin viime vuoden aikana pelastettua ja esille uuteen paikkaan Kotiseututalolle. Talolla on yksi huone, jossa esitellään kunnan museokokoelmaa. Loput esineet ovat säilössä naapurissa Opistotalolla.
– Missionani on vankistaa kunnan museokokoelman asemaa ja kohottaa sen profiilia. Toisekseen Padasjoella on monta muuta museota, jotka on kunniakkaammin kuin kunta itse pitäneet yllä museotoimintaa.
Repo kartoittaakin nyt kokonaistilannetta ja sitä, mitä kukin on kokoelmiensa suhteen tekemässä.
– Vielä tänä kesänä yritetään saada aikaan kokoelmaohjelma. Mietitään, mikä on kokoelman ydin ja mitkä sen arvokkaimmat osat. Kokoelmat voivat olla hyvinkin hajanaisia, esineitä on voinut tulla eri aikoina eri tahoilta. Jos halutaan poistaa esineitä, pyritään löytämään niille oikea koti.
Kokoelmaohjelmat ovat melko tuore juttu, niitä on ryhdytty tekemään 2010-luvulla.
Nuorisoseuran kokoelma muodostaa perustan
Kuntamuseon pääkirjat olivat hukassa vielä viime vuonna, kun Repo aloitti Kotiseututalon näyttelyn suunnittelun. Kyseiset pääkirjat ja myös Toritun Sepänmäen museon esineluettelot löytyivät viime syksynä Nyystölän entisestä museorakennuksesta salakomerosta.
– Pääkirjojen perusteella kokoemissa ei ole montaakaan esinettä, josta ei tiedettäisi, mistä ne ovat tulleet.
Kunnan museokokoelman perustana on Padasjoen Nuorisoseuran vuosisata sitten aloittama kotiseutuarkiston kerääminen. Nuorisoseuralta on kunnalle päätynyt runsaasti vanhoja esineitä ja valokuvia.
Myös Maakesken nuorisoseura on kartuttanut kuntakokoelmaa.
– Nuorisoseura on systemaattisesti ryhtynyt keräämään kokoelmaa ilmeisesti 1930-luvulla, jolloin on kirjattu esine nro 1. Seura keräsi noin 800 esinettä, jotka lahjoitettiin Kuusikujalle perustettuun kotiseutumuseoon.
Kun 1980-luvulla perustettiin Nyystölän museo, sinne sijoitettiin puolet nuorisoseuran kokoelmasta. 400 vanhinta esinettä tulivat osaksi kunnan kokoelmaa.
Toinen huomattava osakokoelma on kätilö Anna Niirasen kunnalle lahjoittama jäämistö. Siitä tehtiin oma näyttelyhuone Kotiseututalolle padasjokelaisten toiveen mukaisesti.
– Niiranen lahjoitti lähes koko omaisuutensa kunnalle. Hän toivoi, että kotitalostaan Niiralasta olisi tehty kotitalousmuseo. Kätilön työhön liittyvää esineistöä ei ole juurikaan esillä eli Padasjoen Niirasnäyttely on valtakunnallisestikin tärkeä.
Kotimuseosta tekstiilejä
Merkittäviä yksityisiä lahjoittajia ovat myös Hilkka Huttunen, kellosalmelainen opettaja, jolta on ennen kaikkea kotitaloustarvikkeita, sekä sisarukset Hanna Silfvast ja Anna Vuolle-Apiala, jotka keräsivät laajan yksityisen kokoelman etenkin tekstiilejä. Säilynyt on myös tuon Kantolan museon syntyhistoria vihkoon kirjoitettuna.
Arrakosken meijeriltä on säilytetty kaikenlaisia tuotantoesineitä. Lisäksi on yksittäisiä lahjoituksia useilta eri henkilöiltä, etupäässä tauluja. Myös yhdistykset ovat lahjoittaneet esineistöään, esimerkiksi Padasjoen Musiikinystävät nuotteja, esiintymisasuja ja soittimia.
Esineiden lisäksi kunnan museokokoelmaan kuuluu arkistoja, valokuvia ja kirjaston ylläpitämä kotiseutuarkisto.
– Valokuvia on varovaisen arvion mukaan ainakin 3500 irrallisina, albumeina ja negatiiveina. Inventoidessani Asikkalan kunnan kuvakokoelmaa, prosessin aikana valokuvia löytyi todella monenlaisista väliaikaisista säilytystiloista. Siellä alkuperäinen arvio kokoelman laajuudesta lähes kaksinkertaistui inventoinnin aikana. On hyvin todennäköistä, että Padasjoella käy samalla tavalla.
Kyläkouluilta talteen otetut koulutarvikkeet eivät ole osa museokokoelmaa ainakaan vielä, vaan Kotiseututalolla käytettävissä.