Talvisodan päättymisen muistomessussa Hannu Tukia lähetti seppelpartion matkaan lukemalla otteen Padasjoen komppanian sotapäiväkirjasta vähän ennen talvisodan päättymistä:
– Aamulla klo kolmen aikaan lähti komppania asemiin Vuoksen eli Vuosalmen toiselle puolen, Kylä-Paakkolan koululle. 26:n rykmentin pojat siirtyivät Vuosalmen ylimenopaikan seutuville ja meille tuli heidän asemansa. Ei mitään tulipesäkkeitä, yhdyshaudoista puhumattakaan. Korsuja ei myöskään ollut muuta kuin yksi kahdeksan miehen korsu. Aamu valkeni ja vihollinen aloitti ankaran tykistötulen suojattomia miehiämme vastaan. Päivästä muodostuikin meille raskain tappiopäivä koko talvisodan aikana. Päivän aikana kaatui: Luutnantti Eino Hartikainen, alikersantti Kalle Seppälä, sotamies Reino Laaksonen ja sotamies Toivo Jokinen. Haavoittui: Luutnantti Erkki Nousiainen, sotamies Kalle Marjomäki, sotamies Niilo Lahtinen, sotamies Yrjö Virman ja sotamies Paavo Hokka. Voimakasta jalkaväkihyökkäystä ei kuitenkaan seurannut. Suurin osa tappioista tuli III–joukkueen osaksi.
13.3.1940 loppui klo 11.00 yhtäkkiä koko aamun jatkunut vilkas tykistötoiminta.
– Talvisota päättyi, maamme itsenäisyys säilyi, mutta hinta oli kallis. Padasjokelaisia kaatui 61 ja haavoittui yli sata sotilasta. Erityisesti karjalaiset joutuivat kokemaan sodan kauhut, evakkoon joutumisen ja rauhan tultua kotinsa ja kotiseutunsa menetyksen. Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.
