Padasjoen 16 hirviseuruetta käyttivät 15.1. päättyneellä jahtikaudella yhteensä 69,5 kaatolupaa, kun lupia oli käytettävissä kaiken kaikkiaan 90. Kaatoprosentiksi muodostui siten runsaat 77 %.
Nyystölän Eräveikkojen jahdin viimeinen lupa käytetty.
– Seurueet toimivat vastuullisesti ja jättivät osan luvista käyttämättä. Hirvikanta on ollut laskussa jo useamman vuoden ja kokonaiskanta aika lailla Luonnonvarakeskuksen asettamalla alarajalla, tietää Padasjoen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Ilonen.
– Hirvien määrän lisäksi metsästykseen vaikutti tänä vuonna aikainen talvi. Lumen määrä aiheutti sen, ettei metsäautoteille ole ollut mitään asiaa autoilla pitkään aikaan.
Hirvien väheneminen näyttäisi jäävän kannan perusteella pysähtyneen. Hirvestäjät ovat arvioineet, että Padasjoen metsiin jäi jahdin jälkeen 138 yksilöä, kun viime vuonna hirviarvio oli 122 ja lentolaskennassa hirvimääräksi saatiin 130.
Hirvikolareita sattui viime vuoden aikana yhteensä 4. Pienempiä hirvieläimiä säntäili auton eteen 14: valkohäntäpeuroja 5 ja metsäkauriita 9. Ilosen mukaan määrät ovat pysyneet melko samoina, peurakolareissa on pientä laskua ja kauriskolareissa puolestaan kasvua. Yksi villisikakin oli osallisena liikenneonnettomuudessa toukokuussa Kauratteella.
– Ylisuureksi kasvanut ilveskanta verottaa etenkin pienempiä hirvieläimiä. Petopolitiikka on nyt siinä mallissa, ettei edes muodollisia kannanhoitokaatoja päästä tekemään. Toki vuosittaiset 1–2 ilveksen kaatolupaa eivät kantaa hetkauta.
Padasjoen sisälläkin hirvikanta vaihtelee kylittäin. Eniten lupia jäi käyttämättä Maakeskessä ja Kaukelassa.
Kaadot toteutuivat varsin tasa-arvoisesti, sillä uroksia kaadettiin 27 ja naaraita 26. Vasoissa jakauma oli 15/18. Kun vasoja oli suunniteltu kaadettavan 52, jäi kaatomäärä 33:een.
– Metsästäjien keskuudessa on puhetta siitä, että vasamäärä on vähentynyt. Olisiko sitten niin, että kovien talvien takia kaksosvasat ovat harvinaistuneet.
Seuraavan jahtikauden suunnittelu alkaa välittömästi. Peurajahtia on jäljellä vielä vajaan kuukauden verran; tähän mennessä käytetty on 36 lupaa, kun lupia on jaettu 102.
– Padasjoella yleensä peurajahti lisääntyy, kun hirvijahti loppuu. Kelien puolesta näyttäisi siltä, että jahti jatkuu kyttäyksenä, koska koirat ei pääse upottavassa lumessa mihinkään. Innokkaimmat peuranmetsästäjät saattavat kyllä pistää jahdin pystyyn miesajonakin.
Petolaskentaa 27.–28.1.
Suomen Metsästäjäliitto on juuri lähettänyt Padasjoellekin tiedotteen, jossa pyydetään metsästysseuroja suorittamaan suurpetolaskenta ensi viikonloppuna. Koska karhut ovat talviunilla, etsinnässä olisivat lähinnä suden ja ilveksen jäljet.
Laskenta on vaikeaa, koska monet pikkutiet ovat ummessa. Lisäksi lunta pitäisi sataa juuri päivää ennen, jotta jäljet olisivat tuoreita.
– Saa nähdä, minkälainen on vastaanotto seurueilla. Voi olla aika haasteellista käytännön toteutus, kun maastoon ei oikein pääse kuin hiihtämällä.
RHY:n vuosikokous on keskiviikkona 7.2. Sinne tulee esittäytymään Etelä-Hämeen Riistakeskuksen uusi riistapäällikkö Henri Mutanen.