Puutarhajätettä ei saa heittää luontoon

Omenat, risut ja haravointijätteet voi edelleen viedä maksutta lajitteluasemille, mikäli puutarhajätteitä ei pysty omalla kiinteistöllä hyödyntämään.
Salpakierrosta suositellaan, että itselle ylimääräisiä omenoita kannattaa aina tarjota esimerkiksi naapureille, lähialueen kouluille tai metsästysseuroille ja näin vähentää ruokahävikkiä. Omenapuiden alle tipahtaneet omenat on tärkeää kerätä mahdollisimman pikaisesti pois, jotta ne eivät jäisi rottien ja muiden jyrsijöiden ravinnoksi. Pieniä määriä syömäkelvottomia omenoita voi laittaa kiinteistön biojäteastiaan tai ruokajätteelle tarkoitettuun kompostoriin. Puutarhajätekompostoriin ei omenoita eikä muuta puutarhan ylijäämäsatoa saa laittaa, vaan sinne laitetaan vain lehtiä, heinää ja risuja sekä naatteja.
Risut ja haravointijätteet tulee lajitella erikseen, koska niiden jatkokäsittely on erilainen. Risujätteeksi lajitellaan kaikki puiden ja pensaiden oksat sekä alasleikatut pensasaidat. Haravointijätettä ovat puiden ja pensaiden lehtien tai neulasten sekä nurmikon haravoinnista kertyvä jäte. Ruohovartiset kasvit, rikkaruohot, kävyt sekä pensaiden ja pensasaitojen leikkuusilppu ovat myös haravointijätettä, samoin perennojen juuripaakut.
Muovisäkkeihin pakatut haravointijätteet tulee tyhjentää säkeistä paikan päällä. Vain haittakasvien lisääntymiskykyiset osat, kuten siemenet tulee jättää säkkiin pakattuna lajitteluasemalle. Lupiinin siemenet tai siemeniä sisältävät kasvinosat tulee pakata aina säkkiin ja lajitella sekajätteeseen.
Puutarhajätteiden hävittäminen polttamalla tai maahan hautaamalla on jätehuoltomääräysten mukaan kiellettyä kaikissa toimialueen kunnissa. Puutarhajätteitä eikä muitakaan jätteitä saa heittää myöskään luontoon.
Risut ja oksat kannattaa hakettaa ja käyttää katteena pensaiden ja istutusten juurilla. Hake toimii myös kompostorin seosaineena. Puutarhajätettä kannattaakin kompostoida kiinteistöllä ja näin saada niiden sisältämät arvokkaat ravinteet oman puutarhan hyödyksi.