– Aika on mennyt vilkkaasti, kun ei ole jäänyt tuleen makaamaan, totesi viime perjantaina 11.9. seitsemänkymmentä vuotta täyttänyt ja yhä töitä painava lvi-alan moniosaaja Pekka Siljander.
Kellosalmelainen on toiminut yrittäjänä jo 47 vuoden ajan; valtaosan lvi-alalla, mutta myös kiinteistönvälittäjän töitä tuli välillä kokeiltua.
Siljander kävi aikanaan koneistaja-asentajalinjan ammattikoulussa ja toimi sen jälkeen pari vuotta laitosmiehenä Hämeen Kehräämössä. Putkialalle hän siirtyi vuonna 1974 saatuaan työpaikan paikallisesta putkiliikkeestä. Vuonna 1980 Siljander ryhtyi yrittäjäksi ja vuonna 2018, kun Padasjoen Putkipojat kasvoi Päijät-Hämeen Putkimiehiksi, toimitusjohtajuus siirtyi isältä tyttärelle.
– Vieläkin toki auttelen tyttären perhettä putkihommissa, lähinnä työnjohtopuolella, lisäksi perustin eläkepäivien iloksi toiminimen, jonka nimissä teen lähinnä lvi-suunnitelmia. Kiinteistötaito Siljander tarjoaa LVI-suunnittelun lisäksi jätevesi- ja lämpöjärjestelmäsuunnittelua, KVV-työnjohtoa sekä radonmittauksia.
Iso muutos lvi-alalla
Siljander muistelee lämmöllä 80-luvun nousukautta. Töitä riitti 4–6 asentajalle ja yrittäjäyhdistyskin toimi vireästi ja hyvässä yhteishengessä.
– Rakentaminen ja sitä myötä putkihommat ovat muuttuneet rankasti tässäkin kylässä. 80-luvulla tehtiin 10–12 omakotitalon putkityöt vuodessa: Padasjoella oli tuolloin myös teollisuuslaitoksia ja navetoita, joissa töitä riitti.
Suurimpina urakoina Siljander mainitsee Aspocompin toimitilojen muuttamisen kolmessa kuukaudessa valimosta piirilevytehtaaksi sekä kerrostalo Padasmäen ja Auttoisten rivitalon putkiurakat.
– Muitakin rivitalojen putkituksia tehtiin paljon Rakennusliike Pakkaselle.
Juuri ennen lamaa Siljander uskalsi alkaa rakentaa uutta liikerakennusta kirkonkylälle. Vuonna 1993 valmistunut rakennus toimii nykyisin Helluntaiseurakunnan temppelinä.
– Liikevaihtomme oli ennen lamakautta lähemmäs 5 miljoonaa markkaa vuodessa ja vuonna 1995 se oli enää 900 000 mk.
Yksittäiset lvi-hommat eivät enää lyöneet leiville ja toimitilat siirrettiin Nyystölään jossa sijaitsi jo yrityksen varastotilat.
– Joitain vuosia myöhemmin kouluttauduin kylmäainehommiin ja sain ilmalämpöpumppujen vastuuoikeudet sekä S3-sähköoikeudet. Maa- ja ilmalämpöpumppujen avulla sitten ponnistettiin toisenlaiseen liikennevaihtoon.
Siljanderilla on ollut opissa lukuisia nuoria joko oppisopimuksella tai suoraan koulusta valmistuneita.
– On ollut ilo siirtää heille työn kautta opittua kokemusta, mutta oppilaitoksesta suoraan valmistuneilla ei ole juurikaan käsitystä siitä, miten laaja-alaisia putkityöt ovat maaseudulla. Töitä ei voi tehdä pikkukengissä, vaan on pistettävä saappaat jalkaan ja mentävä monttuun. Tahtovat sitten säikähtää ja lähteä takaisin kotiseudulleen.
Nuoremmalta ikäpolvelta puuttuu lvi-alan konkarin mukaan taistelutahto.
– Joskus joutuu lähteen hakemaan jyrympiä vehkeitä, mutta yhdeltäkään työmaalta en ole ennen lähtenyt, ennen kuin hommat ovat olleet kunnossa.
Ralliharrastus vaihtui metsästykseen
– En osaa olla jouten, olen vähän rauhaton ja aina pitää keksiä jotain tekemistä.
Padasjoen yrittäjäyhdistyksessä pitkään toiminut Siljander on myös yksi Padasjoen moottoriurheilijoiden perustajajäsenistä.
– Rallihommat ovat vaihtuneet metsästykseen. Toimin Padasjoen riistanhoitoyhdistyksen ja Nyystölän Eräveikkojen puheenjohtajana.
Metsästysseuralla on meneillään kylätalon rakentaminen leader-tuella.
– Kesäkuun puolessa välissä saatiin rakennuslupa ja nyt on jo runko pystyssä. Katto vielä pellitetään ennen jahtikauden alkua.
Yrittäjäyhdistyksen toimintaan Siljander kaipaa samanlaista yhteishenkeä ja tekemisen meininkiä kuin 80-luvulla.
– Muiden yrittäjien kanssa oltiin kuin yhtä suurta perhettä, oltiin vapaa-ajallakin yhdessä. Heimo Leinosen ollessa puheenjohtajana keksittiin Sahtimarkkinat yhdistyksen tulonlähteeksi. Nykyisin Siljanderin mukaan yhteishenki on hukassa ja vallalla on ”jokainen melokoon omillaan” – mentaliteetti. Selän takana kyräily ja toisten arvosteleminen ei vie yhdistystä eikä yrittäjähenkeä eteenpäin.
– Isäukkoa lainatakseni ”Huuto ei auta, voimaa pitää olla”.
Kylän lopullinen näivettyminen on Siljanderin mukaan hyvin lähellä. Jokainen voisi kantaa kortensa kekoon, vaikka kunnan vähäisenkin elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.
– Kaikilla pitäisi olla tavoitteena käyttää paikkakuntalaisia yrityksiä niin paljon kuin mahdollista. Tänä päivänä kaupunkien isot liikkeet vetävät ja tilataan paljon netistä, mutta sillä tavalla paikkakunnan elinvoimaisuus ei säily.
Työntekoa Siljander aikoo jatkaa niin kauan kuin terveyttä riittää.
– Kun on syntynyt näin sosiaaliseksi, niin ihmisten kanssa höpöttäminen tuo vireyttä.
– Seitsemänkymppisiä juhlittiin jo hieman etukäteen tyttäreni Suvin ja vävyni Kallen riihellä Keinuhongassa.
– Porukka viihtyi hyvin ja illan kruunasi Jari Junnon vetämä karaoke. Olihan se mukavaa viettää aikaa ystävien ja sukulaisten kanssa ja laulaa yhdessä poikieni Anssin ja Veikan kanssa Elämää juoksuhaudoissa -kappaletta, myhäilee Siljander.