Puheenjohtaja Pirjo Nissinen Heinämaan pitsinkutojista oli viimeisenä Kesätorikertana esittelemässä 250 vuotta vanhaa orimattilalaista pitsinnypläysperinnettä. Esillä oli monenlaisia nypläystuotteita perinteisistä liinoista ja kirjamerkeistä hopealankakoruihin. Näytillä oli myös muutama erilainen nypläystyyny tykötarpeineen.
Heinämaalla nyplääminen oli alun perin mäkitupalaisten ansiotyö. Nissisen mukaan vielä 80-luvulla Orimattilassa oli joitain ammattinyplääjiä. Yhdistys on perustettu pitämään yllä tätä kulttuurihistoriallisesti arvokasta perintöä.
– Heinämaalainen pitsinnypläys kuuluu museoviraston ylläpitämään Elävän perinnön -luetteloon. Yhdistys on yli 60 vuotta ylläpitänyt elävää kulttuuriperintöä elinvoimaisena. Sillä on kaksi tärkeää tehtävää: tiedottaminen sekä opetus ja koulutus.
Heinämaan pitsi on kansanomaista, mutta siihen liittyy yksityiskohtia, jotka ovat alueelle tyypillisiä.
Heinämaan pitsit ovat tyyliltään Torchon-pitsejä ja lankana käytetään usemmiten pellavanväristä lankaa. Kutoessa käytetään paljon puolilyöntiä ja kuvioista tyypillisiä ovat hämähäkki- eli peroi- ja manteli- eli pampalakuviot.
Heinämaalaista nypläysperinnettä pidetään yllä muun muassa kursseilla, joita syksylläkin on tulossa useita.
– Kurssille ovat tervetulleita kaikki, ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Kevätkurssillekin saapui väkeä Oulusta ja Simosta saakka.
Pitkät perinteet
Pitsin nypläyksen syntyä on selvitetty ja se on todennäköisesti syntynyt joskus 1400-luvulla Japanissa, Alankomaissa tai Pohjois-Italiassa. Suomeen pitsin nypläys tuli seuraavalla vuosisadalla kauppiaiden ja maahan muuttaneiden mukana. 1600-luvulla aateliset yläluokan ja pappissäädyn ihmiset suosivat pitsejä asusteiden koristeena ja kirkko käytti niitä alttariliinoissa ja messukasukoissa. Rikkaimmat koreilivat pitseillä ja niinpä asetettiin yleisyysasetus, jonka mukaan pitsien käyttöä piti vähentää.
Padasjokelaisen nypläysharrastajan mukaan paikkakunnalla on toistakymmentä aktiivista nyplääjää.
– Kansalaisopiston kurssille on ollut joskus ollut vaikea saada opettajaa, sillä harrastajien taso on täällä niin korkea, että kuka tahansa ei voi tulla opettamaan.
Harrastus aloitetaan usein kirjamerkkejä tekemällä, sillä siinä pääsee nopeasti opettelemaan sekä työn aloittamista että lopettamista.
Itse nypläys on konkarien mukaan välinelaji, sillä tyynyjä on eri muotoisia ja eri täytteillä, myös nappuloita on erikokoisia ja -muotoisia. Orimattilasta löytyy harvinainen nypläystyynyjen tekijä, jos mielii uutta tyynyä, mutta käytettyjä nypläysvälineitä löytyy kirppareilta ja tori.fi:stä.
Nappuloista eli nypylöistä syntyy hieno ääni, kun niitä liikutellaan.
– Kun ammattilainen nyplää, silmät eivät pysy mukana, kun nappulat liikkuvat niin vinhaa vauhtia.
Nypäläyskuvioiden lukeminen on keskittymiskykyä vaativaa hommaa.
– Nyplätessä kaikki muu unohtuu, joten se on oikein oivallinen pään nollaus -harrastus.