Maakesken kyläkävely kohdistui kylän suurimpaan taloon, Häkkään, johon liittyy Maakesken ensimmäinen teollisuuslaitos, meijeri.
– Tarkoituksena on nyt ja myös seuraavina vuosina tutustua Maakesken vanhoihin taloihin, kertoi Marjatta Ojala, joka lähti vetämään kyläkävelyä Avoimet kylät -lauantaina.
Kävely lähti Maakeskenraitin ja Vakkilantien risteyksestä, jossa vuosisatoja sitten sijaitsi Maakesken ryhmäkylä.
– Talot oli niin vierekkäin, että talon harjalta pystyi kuulemma hyppäämään toisen talon harjalle. 1700–luvun puoliväliin mennessä talot oli hajautettu, paitsi Häkkä, joka on aina ollut kylän keskellä.
Vuonna 1893 Juho Häkkä etsi lehti-ilmoituksella Helsingin Sanomissa meijerskaa. Ruotsinkielinen Hulda Halen muutti Inkoosta Maakeskeen meijeriä pyörittämään ja neljä vuotta myöhemmin hänestä tulikin Häkän emäntä.
Maakeskestä vietiin aikanaan voita Englantiin asti. Oman kylän maidot eivät riittäneet, vaan sitä tuotiin meijeriin pitkin pitäjää. Meijeri hyödynsi toiminnassaan joen vesivoimaa.
Samaisessa risteyksessä oli paljon muutakin liiketoimintaa meijerin lisäksi, mm. kestikievari, kauppa, posti ja kahvila. Meijerin toiminta ilmeisesti päättyi kapinavuonna 1918 tuotantovälineistön tultua ryöstetyksi. Hulda Häkkä siirtyikin ravintolabisnekseen, hänellä oli ainakin kolme ruokalaksi siihen aikaan sanottua yritystä Lahdessa.
Sisällissodassa tapetulla Juho Häkällä oli puutavarabisnestä, höyryhinaaja, matkustajaliikennettä ja proomuja. Hänellä ja Huldalla oli 12 lasta, joista nuorin ei ollut vielä täyttänyt yhtä vuottakaan jäädessään isättömäksi.
– Häkän muori Amalia hoiti paljon lapsia, kun Hulda pyöritti perheen bisneksiä.
Hulda Häkkä syntyi 25.11.1874, ja kuoli 75-vuotiaana 20.10.1949.
Leski ryhtyi hoitamaan laajaa yritysimperiumia
Meijerinmutkasta käännyttiin Vakkilantiellä ja edelleen koivukujaa pitkin Häkän vanhaan taloon. Mukana oli suoraan alenevassa polvessa meijerin toimitusjohtajan jälkeläisiä, Eeva Häkkä ja Jorma Häkkä. Hulda oli Eevan isoäiti ja Jorman isoisän äiti.
Häkällä vastassa ollut jälkipolven edustaja Antti Räsänen kertoi, että vuonna 1742 tila jakautui kahtia: tuli Kallio-Häkkä, nykyinen Päijätlahti, ja Iso-Häkkä, joka tunnetaan Häkkänä. Nykyinen isäntä, Antin poika Oskari Räsänen on Häkän 10. isäntä; hän työskentelee finanssialalla Helsingissä.
Häkkä on Padasjoen harvoja tiloja, jolla vielä on tuotantoeläimiä. Tila on nimittäin mukana Padaspekonissa. Sillä on myös peltoviljelyä ja yhteismetsä.
– Tilaa ei haluta lähteä pirstomaan. Häkkää ei ole vuoden 1742 jälkeen jaettu, vaan se on aina siirtynyt yhdelle.
Kyläkävelijät pääsivät näkemään Huldan perheineen vanhoissa valokuvissa. Häkän emäntä oli toimen nainen muutoinkin, hän oli perustamassa mm. raittiusseuraa ja Lotta Svärdin Maakesken osastoa sekä harjoitti hyväntekeväisyyttä. Hän piti kulkutautisairaalaa Häkällä, lahjoitti tontin Vapaakirkolle ja perusti matkailijakodin kirkonkylälle lähelle höyrylaivalaituria.
Marjatta Ojala opasti yli 20 hengen kävelijäryhmää kylänraitilta Vakkilantielle ja meijerinmutkaan sekä Häkälle.