Retkellä tutkimusmetsissä ★

Lauantain 27.9. metsäretken kohteina olivat Esa Pajulahden Luvattu maa ja luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsät, jossa nähtiin Blomqvistin kaski vuodelta 1872, Heikinheimon kaski, Siltalan tien vanha lehtikuusikko ja ikäkasvatuskokeet Kailankulmalta.

Retken järjestivät Padasjoen Luonnonystävät ja Padasjoen kunnan ympäristötoimi.

Padasjoen Luonnonystävien 30-vuotisjuhlavuoden teemaa lähiluonto tutuksi toteutettiin metsäretkellä Romolle. Retkelle osallistui 30 henkilöä, joista suurin osa bussilla. Bussikuskina ja oppaana tutkimusmetsän osalta toimi Pekka Helminen, joka oli 27 vuotta tutkimusalueen esimies.

Helminen kuvassa keskellä.

Ensimmäinen kohde oli Esa Pajulahden Luvattu maa, jossa ihailtiin humoristista taidetta. Seuraavaksi vuorossa olivat entisen Metsäntutkimuslaitoksen, nykyisin Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsät, jossa retkeläiset pääsivät näkemään useampia erilaisia kaskialuei­ta: niista uusin on Suomi 100-kaski. 153 vuotta vanha Blomqvistin kaski on syksyllä 1872 rukiin oraaseen suoritetun hajakylvön jälkeen noussut männikkö. Yhdessä ruudussa metsän oli annettu kehittyä rauhassa, mutta toista oli harvennettu.

Heikinheimon kaski on nimetty vanhan tutkimuslaitoksen johtajan mukaan. Kaski poltettiin vuonna 1917 ja nimettiin silloisen tutkimusjohtajan mukaan. Männyn siementä siihen kylvettiin 10-kertaisesti se määrä, mitä nykyohjeistuksessa sanotaan. Syntyi noin 10 000 tainta hehtaarille; osaa alueesta on hoidettu ja harvennettu, kun taas osa on säilynyt vertailun vuoksi koskemattomana.

– Epävakaiden aikojen vuoksi kylvetyt männyn siemenet otettiin Evon metsäopiston lattialta, kertoi Helminen.

Kaskeamista tehtiin ennen vanhaan viljan kasvattamiseksi, mutta siitä hyötyvät myös luonnoneliöt. Suomessa palaa nykyään metsää noin 5001000 ha vuodessa, mikä on murto-osa aikaisemmasta. Nykyinen pelastuslaki määrää, että maastopalot täytyy sammuttaa.

– Meitä ei riivaa metsäpalot samanlailla kuin Venäjällä, jossa metsää saattaa palaa vuodessa saman verran kuin Suomessa on metsiä yhteensä.

Jokaisella puulla oma numero

Bussin ikkunoista ihailtiin Siltalan tienhaaran vanhaa lehtikuusikkoa. Viimeisenä kohteena oli vielä eri-ikäkasvatuksen kokeet Kailankulmalla. Alueella oli joka puulla oma numero ja koordinaatit tutkimuksia varten. Jatkuvan kasvatuksen metsikössä tutkimusta on tehty 30 vuotta. Välillä on poistettu yksittäisiä isoja puita ja joitain ryhmiä harvennettu ja vikaantuneita poistettu.

Matkan varrella nähtiin myös Suomen vanhin visakoivikko.

Luonnonystävien valokuvakilpailuun voi toimittaa lähiluontokuvia vielä 15.10. asti. Seuraava tapahtuma on kääpäretki ensi lauantaina ja tulossa on luontokuvanäyttely marraskuussa Kotiseututalolle. Padasjoen Luonnonlaista on juuri avautunut nettikysely kunnan sivuille.

Scroll to Top