Ilari Hakia on jälleen pystyttänyt uuden muistomerkin Padasjoelle. Kyseessä on tällä kertaa huomionosoitus suurten nälkävuosien (1866–1868) aikana kuolleiden muistoksi.
Paikka löytyi Nuijamäeltä, jossa Hakian ja reserviläisyhdistyksen hiljattain kunnostama Nuijapatsas kertoo ohikulkijoille Nyystölän veripelloilla käydystä nuijasodan (1596–1597) taisteluista.
Nyystöläläiset ovat Facebookissa kyselleet, mikä kivi Nuijamäelle on ilmestynyt. Kyseinen järkäle tuotiin perjantaina Romolta peltojen reunustamalle vehreälle kumpareelle, jossa Nuijapatsas on muistuttanut nuijasotureiden kohtalosta jo 89 vuoden ajan. Nälkävuosipaasin paljastustilaisuus kutsuvieraille on jo ensi viikonloppuna.
– Tämähän on todella hieno paikka muistomerkille. On niin sanotusti ”yli kylien”, kiittelee Hakia.
Maankäytöstä hän on sopinut alueen omistajan, Werhon kartanon isännän Johan Dieckmannin kanssa. Kartanon ja Hakian välinen sopimus on solmittu ”1000 vuoden ajalle vuoteen 3025, ellei toisin sovita paasin sijoittamisesta.”
– Yli 20 vuotta olen tätä suunnitellut ja kun muutin takaisin Padasjoelle, huomasin ettei täällä ole nälkävuosien muistokiveä, kertoo Hakia.
– Noin 200 000 suomalaista kuoli nälkään ja tauteihin parissa vuodessa. Suomessa asukkaita oli tuohon aikaan noin 1,8 miljoonaa eli nälänhätä vei varsin suuri osuuden väestöstä. Ei viidessäkään sodassa ole kuollut niin paljon porukkaa.
Koska Hakia oli varma, ettei seurakunta myönnä lupaa muistomerkille maillaan, hän hankki paikan itse. Hän oli ollut seurakuntaan yhteydessä muistomerkin tiimoilta ensimmäisen kerran jo vuosi sitten. Parikin erilaista hahmotelmaa sai väistyä, kun Hakia löysi sopivan kiven ja keksi sen eteen sommiteltavat pienemmät murikat. Ne kuvaavat uhrien pääkalloja.
– Keskellä on pienempiä kiviä muistuttamassa siitä, että nälkävuosina menetettiin myös valtava joukko syntymättömiä sikiöitä. Lisäksi tämä kivirykelmä kuvaa sitä valtavaa ihmismassaa, joka nälänhädässään vaelsi kylästä kylään, talosta taloon leipää kerjäten. Suuret nälkävuodet koskettivat jokaista silloista padasjokelaista ja vielä pitkään jälkeenkin päin.
Muistopaasi on sopivasti asfalttitien vieressä ja julkisivu kohti viljapeltoa, vieressä mäntyjä muistuttamassa pettuleivästä. Osa nälkäpakolaisista nääntyi kesken epätoivoisen matkanteon ja heitä haudattiin joukkohautoihin tienvieriin ja metsiin.
Padasjoella on arvioitu nälkävuosien uhrimäärän olevan 480–490 henkeä. Suuret nälkävuodet olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa. Tuhoisa väestökatastrofi tappoi noin kymmenesosan Suomen silloisesta väestöstä, kun kesä oli ennätyksellisen kylmä ja syyshalla vei viljasadon.
Nälkävuosien muistoksi on pystytetty 80 muistomerkkiä: Päijät-Hämeessä niitä on Lahdessa, Asikkalassa ja Kärkölässä.