Markku Mäkinen oli kutsuttu 15.11. Kotiseututalolle kertomaan Padasjoen luontokohteista ennen Padasjoen Vihreiden syyskokousta.

Ehdottomasti parhaana metsäkohteena Mäkinen piti Ammajavuoren luonnonsuojelualuetta, joka hänen mukaansa on lajillisesti verrattavissa Vesijaon luonnonpuistoon. Toki sellainen ero kohteissa on, että Ammajanvuorella saa vapaasti liikkua jokaisenoikeudella, mutta Vesijaon luonnonpuistossa ei.
Ammajanvuori on kunnan länsiosassa sijaitseva laaja ja arvokas luontokohde, joka tunnetaan Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen yhtenäisenä ja laajana vanhan metsän alueena. Pinta-alaltaan 183.30 hehtaarin kokoinen alue koostuu pääasiassa ikääntyneistä tuoreen kankaan metsistä ja puustoisista suoalueista. Alueella on myös pieniä metsälampia.
Ammajanvuori edustaa ikivanhaa päijäthämäläistä metsää, mitä täällä on joskus ollut paljon enemmän. Kyseessä on luonnontilainen Natura 2000 -suojelualue, jossa ei ole varsinaisia merkittyjä retkeilyreittejä tai taukopaikkarakenteita. Sinne pääsee esimerkiksi, kun kulkee Hämeenlinnantietä n. 5,5 km ja kääntyy Rekolan metsätielle. Alue alkaa Ammajanlammen eteläreunalta, luononsuojelualueen rajat näkee retkeilykartasta.
Mäkinen kertoi, että Suomessa on kehitetty vanhan metsän kääpäindikaattorit erikseen kuusi- ja mäntymetsälle sekä aarniometsälle. Vanha metsä voi olla aiemmin kevyesti hakattu, mutta se on saanut sen jälkeen kehittyä rauhassa vuosikymmeniä. Aarniometsä tarkoittaa täysin koskemattomana vuosisatoja säilynyttä metsää, jossa lahopuujatkumo ja maaperän sienirihmastot eivät ole koskaan katkenneet.
Kääpäindikaattoriluokituksessa vanhan metsän lajeja on 20 ja aarniometsän indikaattoreita 13. Kotiranta–Niemelä -pisteytysmenetelmässä vanhan metsän lajista saa yhden pisteen ja aarniolajista kaksi pistettä. Suojeluarvo jaetaan tyypillisesti luokkiin 10–19 (arvokas), 20–29 (hyvin arvokas) ja 30–46 (erittäin arvokas, ainutlaatuinen). Ammajanvuori on Mäkisen mukaan yli 20 pisteen metsä, kun pohjoisessa löytyy 46 pisteen metsiä.
– Ammajanvuorella on aarniolajistoakin, kuten pohjanrypykkä ja punakarakääpä. Kääväkkäiden lisäksi siellä on myös rikas jäkälä- ja sammallajisto. Alueen eteläosassa on pieni lampi, jonka ympärillä on oikein reheviä korpia, joista löytyy erikoisempia sammalia. Korpi on puustoinen suo, joka yhdistää metsän ja suon saumattomasti.
Pohjoisosassa on vanhoja kuusikoita. Välissä on suoalueita, jotka kaikki eivät ole ihan luonnontilaisia, sillä niitä on joskus ojitettu.
Ammajavuoren luonnonsuojelualue ei ole yhteydessä Evon alueisiin.
– Ammajanvuoren ja Vesijaon luonnonpuiston väli on linnuntietä viitisen kilometriä. Evoon kuuluva Kotisten alue noin 7 km päässä eli ne ovat kyllä aika lähellä toisiaan.
Myös Lammassaari näkemisen arvoinen
Jos Ammajanvuoren luonnonsuojelualue on Mäkisen mielestä lajistoltaan paras vanhan metsän alue Padasjoella, niin Päijänteen kansallispuiston Virmailan puoleiset osat ja Lammassaari, ovat toiseksi parhaimpia kohteita.
– Kansallispuiston pohjoisosissa kasvaa sellaista erikoisuutta kuin hytymaljakasta. Se on maassa kasvavaa mustan hyytelön peittämään sientä. Lammassaaren ydin on ihan aarniometsää, siellä on suuria kuusia ja paljon maapuita. Suosittelen ehdottomasti käymään siellä.
– Luonnonperintösäätiön kohteet, kuten Rouvala, ovat sellaisia välivaiheen metsiä, jotka eivät ole vielä ehtineet kehittämään lajistoaan. Rouvalakin on jo 30–40 vuoden päästä jo ihan toisenlainen, kun sinne kaatuu lisää puita ja metsä vanhenee.
Kivimäen alueella Nyystölässä on todella paljon raidankeuhkojäkälää. Alueella sijaitseva kalliojyrkänne luo sille sopivan pienilmaston. Raidankeuhkojäkälä on luokiteltu Suomessa vuonna 2019 silmälläpidettäväksi.
Myös Majuanvuorella on pieni vanhan metsän alue, tosin hakkuualueiden ympäröimä.
– Kannattaa käydä, siellä kasvaa myös paljon sieniä, vinkkasi Mäkinen.
– Paljon on vielä tehtävää, vaikka parhaimmat osat suomalaisista metsistä on jo suojeltu. Etelä-Suomessa vanhoja metsiä on vähemmän kuin pohjoisessa, mutta muuhun Etelä-Suomeen verrattuna Häme on kuitenkin hyvää aluetta, täällä on joitain vanhan metsän sirpaleita jäljellä.
